Viimeksi päivitetty 25.2.2013
Mitä lapsivesi on?
Raskauden aikana sikiö kelluu kalvojen ympäröimässä nestepussissa. Sisempi kalvoista on nimeltään vesikalvo ja ulompi nimeltään suonikalvo. Kalvojen sisällä olevaa nestettä kutsutaan lapsivedeksi, eli sikiövedeksi.
Alku- ja keskiraskaudessa lapsivesi koostuu istukan, napanuoran ja vesikalvon soluista, loppuraskaudessa lisäksi sikiön virtsasta. Vesi uusiutuu jatkuvasti.
Miltä lapsivesi näyttää?
Normaali lapsivesi on väriltään kirkasta, vaaleaa tai vaalenpunertavaa. Se tuoksuu makeahkolle. Lapsiveden väri kertoo vauvan hyvinvoinnista: vihreä tai ruskea vesi on poikkeavaa ja tarkoittaa, että vauva on ulostanut veteen.
Mihin lapsivettä tarvitaan?
Lapsiveden tehtävänä on suojata sikiötä infektioilta ja auttaa sikiön keuhkojen ja ruoansulatuskanavan kypsymisessä. Lapsivesi mahdollistaa myös sikiön liikkumisen kohdussa sekä edesauttaa luiden kasvua ja kehitystä. Lisäksi se pitää sikiön tasaisessa lämpötilassa. Lapsivesi myös suojelee sikiötä ulkopuolisilta äkillisiltä iskuilta ja liikkeiltä.
Miten lapsivesi ”menee”?
Lapsiveden meno voi tapahtua missä vaiheessa synnytystä tahansa, eikä lapsivettä voi pidätellä. Synnytys voi käynnistyä lapsiveden lorahduksella ennen supistuksia, mutta yhtä hyvin vesi voi mennä vasta synnytyssalissa, avautumisvaiheen loppupuolella.
Jos lapsivesi menee, mutta muita synnytyksen merkkejä ei vielä ole, niitä tavanomaisesti ilmaantuu vuorokauden sisällä. Lapsiveden meno aktivoi synnytyshormonien erittymistä, ja usein supistukset seuraavat pian perässä.
Kaikki lapsivesi ei kuitenkaan koskaan tule pois kohdusta kerralla, vaan vuoto jatkuu ja lapsivettä uusiutuu kohtuun koko synnytyksen ajan.
Kalvojen puhkaisu saa lapsiveden liikkeelle
Joskus synnyttäjää saatetaan avittaa lapsiveden menossa puhkaisemalla kalvot. Emättimen ja kohdunsuun läpi laitettavan koukun avulla tehdään sikiökalvoihin reikä, josta vesi pääsee valumaan ulos.
Kalvojen puhkaisu voi olla tarpeen, jos synnytys pitää saada käynnistymään tai hitaasti etenevää synnytystä halutaan vauhdittaa. Kalvojen puhkaisu saattaa olla välttämätöntä, jos vauvalla epäillään esimerkiksi hapenpuutetta.
Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella!
Lue myös:
Lapsiveden tihkuminen
Lapsivesi ei aina mene suurieleisesti lorahtaen. Toisilla synnyttäjillä vettä tulee tihkumalla: jos kalvoihin tullut reikä sijaitsee ylhäällä, saattaa vettä tiputella pieniä määriä kerrallaan. Koska emättimen eritteet lisääntyvät loppuraskaudessa, voi joskus olla vaikea tietää, onko lirahduksissa kyse vedenmenosta vai valkovuodosta.
Lue ohjeet: Lapsivettä vai pissaa? Näin teet testin!
Milloin sairaalaan?
Lapsiveden mentyä emättimen ja kohdun välillä on suora yhteys, jolloin kohtu ei ole enää suojassa infektioilta. Tämän vuoksi lapsiveden mentyä – olipa kyseessä kunnon loraus tai pienempi tihkuminen – on aiheellista soittaa synnytysvastaanotolle ja kysyä ohjeistusta.
Jos raskaus on täysiaikainen, lapsi on raivotarjonnassa eikä synnytys ole muutoin käynnissä, ohjeistetaan yleensä sairaalaan saapumaan 12 tunnin kuluessa lapsivedenmenosta. Synnytys käynnistyy useimmiten vuorokauden sisällä. Mikäli synnytys ei käynnisty itsestään, se käynnistetään 1–2 vuorokauden kuluttua vedenmenosta.
Jos lapsivesi on vihertävää, vihreää tai veristä, on sairaalaan syytä lähteä heti. Samoin silloin, jos lapsi on perätilassa tai kyseessä on monisikiöraskaus. Myös silloin, jos lapsivettä tulee ennenaikaisesti eli alle 36. raskausviikolla, on sairaalaan suositeltavaa lähteä välittömästi. Synnytystä pyritään tällöin estämään ja odottaja otetaan lähes aina sairaalahoitoon.
Lue myös: Koska lähteä synnärille?
Puolitoista litraa lapsivettä
Alkuraskaudessa lapsivettä on vain muutama millilitra, mutta myöhemmin veden määrä on jopa puolitoista litraa. Lapsiveden määrä lisääntyy raskauden puoleenväliin tultaessa, ja suurimmillaan se on noin 34 viikkoa hedelmöityksestä. Lähestyttäessä laskettua aikaa, tavallisesti noin 38. raskausviikon tietämillä, lapsiveden määrä vähenee. Vähäisimmillään vesimäärä on useimmiten yliaikaisissa raskauksissa.
Lapsiveden määrää tarkkaillaan koko raskauden ajan neuvolassa. Jos neuvolassa epäillään poikkeuksellisen runsasta tai niukkaa lapsivettä, äiti saa lähetteen ultraäänitutkimukseen, joka kertoo tarkasti lapsiveden määrän.
Liikaa tai liian vähän lapsivettä?
Lapsiveden määrä vaikuttaa kohdun kokoon ja kohdunpohjan korkeuteen. Jos vettä on niukasti, kohtu vaikuttaa ulkotutkimuksessa kiinteältä ja vauvan vartalon osat tuntuvat selvästi. Paljon lapsivettä sisältävästä kohdusta vauvan kehon osien tunnustelu voi olla hankalampaa.
Liiallinen tai liian vähäinen lapsiveden määrä saattaa olla merkki sikiön ongelmista. Niukka lapsiveden määrä voi aiheuttaa muun muassa kohonneen keskenmenon tai kohtukuoleman riskin sekä vaikuttaa sikiön kasvuun ja keuhkojen kehitykseen. Liian suuri lapsiveden määrä puolestaan voi lisätä esimerkiksi ennenaikaisen synnytyksen tai istukan repeämisen riskiä.
Ongelmat lapsiveden määrässä ovat kuitenkin melko harvinaisia: niukkavetisyyttä esiintyy noin neljällä prosentissa kaikista odottajista, runsasvetisyyttä puolestaan 1-2 prosentilla.
Lähteet: HUS, TAYS, Babycentre
