Synnytyskipu muuttuu synnytyksen aikana. Avautumisvaiheen kipu on erilaista verrattuna ponnistusvaiheen kipuun. Kivulla on myös synnytyksen aikana tärkeä tehtävä. Kätilö Emmi Rissanen kertoo kaiken synnytyskivusta.

Viimeksi päivitetty 20.2.2023

Synnytyskipu avautumisvaiheessa

  • Supistelu lyhentää kohdunkaulaa ja avaa kohdunsuuta.
  • Vauva laskeutuu alemmas, jolloin lantioluiden luukalvot aiheuttavat kipua. Myös kohdun ligamenttien eli kohdun kannatinsiteiden venyminen tuottaa kipua.
  • Kivun voimakkuus kasvaa, mitä pidemmälle synnytys etenee.

”Synnytyskipu on usein voimakkaimmillaan avautumisvaiheen lopussa. Avautumisvaiheen kipu tuntuu usein alavatsalla, alaselässä ja reisissä. Toiset paikallistavat kivun myös emättimen alueelle”, kätilö Emmi Rissanen kertoo.

 

 

Ponnistusvaiheen synnytyskipu syntyy kudosten venymisestä

  • Kipu syntyy kudosten venymisestä. Emättimen seinämät joutuvat tekemään tilaa pian syntyvälle vauvalle.
  • Lantionpohjan lihakset siirtyvät sivulle ja samalla ne joutuvat luisen lantion ja vauvan pään väliin.
  • Emättimen kudos ohenee ja venyy, kun vauvan pää on syntymässä.

”Ponnistusvaiheen kipu koetaan hyvin voimakkaana. Synnyttäjän aktiivinen ponnistaminen helpottaa kipua”, Rissanen kertoo.

Synnytyskivulla on tarkoitus

Kivulla on myös oma tarkoituksensa synnytyksen etenemisen kannalta.

”Kivun ansiosta synnyttäjä hakeutuu asentoihin, jotka edesauttavat synnytyksen normaalia kulkua. Näin vauva hakeutuu optimaaliseen asentoon kohdussa, laskeutuu lantioon ja lopulta synnytyskanavaan”, Rissanen kertoo.

Kipu siis edistää omalta osaltaan synnytystä ja valmistaa äitiä lapsen syntymiseen.

”Synnytyskivulla voi olla jopa voimavaroja kerryttävä vaikutus, mikäli synnyttäjä hyväksyy sen fysiologisena osana synnytysprosessia. Lääkkeettömässä synnytyksessä ei olekaan tarkoitus poistaa kipua vaan saada aikaan psykofyysinen yhteistyö synnyttäjän ja hänen kehonsa välillä”, Rissanen kertoo.

Tiedetään myös, että synnytyskipu vaikuttaa useisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi rintamaidon nousemiseen.

Synnyttäjän mielentila vaikuttaa kivun kokemukseen

Vaikka synnytyskipu aiheutuu fyysisistä tapahtumista, kivun kokeminen on aina henkistä. Pelko, turvattomuus, luottamuksen puute ja stressi vaikuttavat kivun kokemiseen ja sitä kautta synnytyksen etenemiseen.

”Kehon omat mekanismit auttavat kehoa pärjäämään synnytyskivun kanssa. Mieli voi kuitenkin pelästyä kipua. Silloin keho voi alkaa työstää kipua vastaan. Lihakset jännittyvät ja hengitys tulee pinnalliseksi, kipu kasvaa ja tämä vähentää synnyttäjän toimintakykyä”, Rissanen kertoo.

Pelko ja turvattomuus saavat kehon erittämään adrenaliinia.

”Adrenaliini vähentää sekä oksitosiini- että endorfiinihormonin tuotantoa. Nämä ovat tärkeitä hormoneja synnytyksen edistymisen ja kivun kokemisen kannalta. Adrenaliinitason nousu vaikuttaa jopa istukan verenkiertoon. Pahimmassa tapauksessa aiheutuu sikiön asfyksiaa eli hapenpuutetta”, Rissanen kertoo.

Miten synnyttäjä voi lievittää itse kipuaan?

Tärkeää on luottaa itseensä synnyttäjänä. Rissanen tähdentääkin, että nainen osaa synnyttää. Naisen keho on luotu synnyttämään.

”Merkittävin kivunlievityskeino on rentoutuminen. Rentoutumisen keinoja ovat aktiivinen liikkuminen ja rentouttavien asentojen löytäminen. Kosketus, hieronta, suihku, kylpy, jooga, hypnoosi, mielikuvat ja meditaatio ovat loistavia rentoutumismuotoja synnytyksen aikana”, Rissanen kertoo.

Kun pelottaa ja tuntee itsensä kipeäksi, hengitys muuttuu helposti pinnalliseksi. Oikeaan hengitykseen kannattaa keskittyä.

”Rentoutuminen edellyttää oikeaa hengitystekniikkaa, joka on rauhallista ja tarpeeksi syvää. Esimerkiksi synnytyslaulu auttaa hengittämisessä”, Rissanen kertoo.

Kivun kokemista kannattaa pohtia jo raskausaikana.

”Valmistautuminen synnytykseen helpottaa kontrollista luopumista. Synnytystä ei voi kontrolloida. Luottamus luonnolliseen synnytykseen ja antautuminen synnytyksen vietäväksi voi saada aikaan hyvin voimaannuttavan synnytyksen”, Rissanen sanoo.

Ensisynnyttäjälle kipu tulee yllätyksenä

Usein puhutaan, että ensisynnytys on kivuliaampi kuin tämän jälkeiset synnytykset. Näin todella onkin, mutta syy kivun vähäisyyteen on yllättävä.

”Ensisynnyttäjälle synnytys on aina täysin uusi kokemus ja näin ollen ensisynnyttäjänä on erityisen tärkeä valmistautua hyvin synnytykseen. Vaikka valmistautuminen olisi hyvää ja synnytyksen aikana saisi hyvää fyysistä ja henkistä tukea, siitä huolimatta synnytys ja sen tuomat tuntemukset usein yllättävät”, Rissanen kertoo.

Kipu itsessään on periaatteessa samanlaista kaikissa synnytyksissä – riippuen tietysti siitä, minkälainen synnytys on kyseessä.

”Toissynnyttäjä usein jo tietää, mitä on luvassa. Toinen synnytys on usein ensimmäistä nopeampi ja näin ollen fyysisesti helpompi. Kerran synnytyskivun kokenut nainen osaa usein synnytyksen aikana olla rennompi ja luottavaisempi itseään kohtaan. Synnytyskipu voi pysyä paremmin hallinnassa”, Rissanen sanoo.

Lääketieteellinen kivunlievitys lisää hallinnan tunnetta

Synnytyskipu voi viedä äidin hallinnantunteen synnytyksestä ja haitata näin ollen synnytystä. Kipulääkkeet ovat tällöin paikallaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että etenkin vahvimmilla kipulääkkeillä, kuten epiduraalipuudutuksella, on myös kielteisiä vaikutuksia synnytyksen kulkuun.

Esimerkiksi vuonna 2010 tehdyssä laajassa selvityksessä on havaittu, että epiduraalipuudutus lisää merkittävästi muiden toimenpiteiden, kuten oksitosiinitipan ja imukuppisynnytyksen, riskiä. Haastavassa synnytyksessä epiduraalin komplikaatioita lisäävä vaikutus saattaa luoda merkittävän lisäriskin synnytykseen.

Epiduraalipuudutuksen sivuvaikutuksia ovat:

  • Luonnollinen hormonitoiminta häiriintyy ja keinotekoisen oksitosiinin tarve nousee.
  • Äidin liikkuminen heikentyy. On jopa mahdollista, että äiti ei pysty liikkumaan puudutuksen aikana.
  • Synnytyksen pitkittyminen.
  • Koska kivulla on oma tehtävänsä sikiön oikean asennon löytymisessä, vahvat kipulääkkeet lisäävät sikiön virheasennon riskiä.
  • Ylimääräisten toimenpiteiden riski kasvaa. Esimerkiksi imukuppia käytetään useammin epiduraalisynnytyksissä.
  • Ponnistamisen tarve heikentyy ja ponnistusaika pitkittyy.
  • Komplikaatioiden mahdollisuus kasvaa. Näitä ovat äidin verenpaineen lasku, sikiön sydänäänten lasku, imukuppisynnytys ja keisarileikkaus.
  • Pahojen repeämien riski kasvaa. Äiti saattaa esimerkiksi ponnistaa liian voimakkaasti, koska ei tunne kipua.
  • Verenvuotoriski kasvaa.
  • Maidonnousun viivästyminen. Synnytyskivun kokemisella on todettu olevan yhteys maidon nousemiseen synnytyksen jälkeen.
  • Varhaisen vuorovaikutuksen viivästyminen.
  • Synnytyksen jälkeisen palautumisen hidastuminen.

Moni haluaa epiduraalin

Kehon oma kivunlievitys ei kuitenkaan aina tuo kaivattua helpotusta. Etenkin ensisynnyttäjistä jopa yli 70 prosenttia synnyttää epiduraalipuudutuksen voimin.

”Epiduraalipuudutus lievittää tehokkaasti synnytyskipua. Silloin kun synnytys ei etene liian nopeaan tahtiin, sen pitäisi oikein laitettuna poistaa supistuskipu lähes kokonaan. Vaikka kipu poistuu, synnyttäjälle jää usein supistuksenaikainen paineen tunne”, Rissanen kertoo.

Epiduraalin vaikutus kestää yleensä noin 1,5–2 tuntia. Usein puudutus joudutaan uusimaan, sillä epiduraali heikentää synnyttäjän endorfiinituotantoa, kehon omaa kivunlievitystä. On siis hyvin yleistä, että kipulääkkeen vaikutuksen katoamisen jälkeen kipu tuntuu sietämättömältä.

Kokeile paikallispuudutusta

”Koska epiduraalilla on paljon synnytystä haittaavia sivuvaikutuksia, kannattaa ennen epiduraalipuudutusta kokeilla ilokaasua ja kevyempiä puudutuksia, kuten paraservikaalipuudutusta eli kohdunkaulan puudutusta tai pudendaalipuudutusta eli häpyhermon puudutusta”, Rissanen sanoo.

Joskus paikallispuudutteet eivät riitä. Varmuutta asiaan ei kuitenkaan saa, ellei niitä kokeile.

”Paikalliset puudutteet eivät vie kipua kokonaan pois, mutta niiden sivuvaikutukset ovat myös huomattavasti vähäisempiä. Monet ensisynnyttäjätkin saattavat pärjätä hyvin näillä puudutuksilla”, Rissanen sanoo.

Jos äiti kuitenkin kokee tarvitsevansa epiduraalipuudutuksen, asiaa ei kannata jäädä murehtimaan.

”Lääkkeellinen kivunlievitys ei tee synnyttäjästä huonompaa, eikä luonnollinen synnytyksen eteneminen tee synnyttäjästä parempaa synnyttäjää”, Rissanen summaa.

Tärkeintä on saada oma lapsi rinnalle.

Lue lisää synnytyskivusta ja keinoista sen helpottamiseksi:

Erilaisia lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja

Synnytyskipuun on olemassa monenlaisia lievityskeinoja lääketieteellisen kivunlievityksen lisäksi. Omasta sairaalasta voikin kysyä jo ennen synnytystä, millaista kivunlievitystä heillä on tarjota.

Tässä muutamia vähemmän tunnettuja kivunlievityskeinoja:

”Synnytyskipua voi helpottaa fyysisillä elementeillä, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että synnyttäjä kokee olonsa turvalliseksi, luottavaiseksi, rakastetuksi ja että hän saa niin fyysistä kuin henkistäkin tukea tutuilta ja turvallisilta ihmisiltä”, kätilö Emmi Rissanen sanoo.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

TUTUSTU MYÖS