Opinnot ovat kesken, ja lapsi on tulossa. Tai opinnot ovat vasta alkamassa, mutta tuntuisi ihanalta perustaa perhe. Meneekö tämä nyt väärinpäin? Kannattaako sittenkin odottaa opintojen loppumista? Millaista on opiskella raskaana? Jaksaako sitä? VAU foorumin äidit kertovat!
Viimeksi päivitetty 23.5.2016
Nimimerkillä Bellaj kirjoittava 27-vuotias opiskelija on päättänyt puolisonsa kanssa, että nyt on aika perheen perustamiseen. Opintoja Bellaj:lla on kirjoitushetkellä vuosi takana ja noin kaksi jäljellä.
”Tarkoituksena olisi opiskella niin pitkään kuin mahdollista raskausaikana, ja synyttyksen jälkeen mahdollisimman pian jatkaa pänttäämistä”, hän kertoo suunnitelmistaan.
”Hieman huolettaa opintojen viivästyminen ja oma jaksaminen”, Bellaj kertoo, mutta pitkän pohdinnan jälkeen pariskunta on kuitenkin antanut vauvalle mahdollisuuden tulla, jos on tullakseen.
Kuten montaa muutakin opiskelijaa, myös Bellaj:tä mietityttää, kuinka opinnot raskaus- ja vauva-aikana onnistuvat. Odotus- ja pikkulapsiaikana opiskelleet foorumilaiset kertovat nyt omat kokemuksensa!
”Paljon riippuu omasta voinnista”
Kuten niin moni asia raskaudessa, myös opinnoissa jaksaminen on yksilöllistä odotusaikana. Nimimerkki Toukokuu esimerkiksi jaksoi hyvin tehdä sairaanhoitajaopintojen teoriaosuudet raskausaikana, mutta selkäkivut estivät harjoittelun.
”Koko viime lukuvuosi meni siis kokonaan raskaana ollessa. Opiskelun ja raskauden yhdistämisen helppous riippuu varmasti hyvin paljon omasta terveydentilastasi. Joillakin raskausaikahan on melko rankkaa pahoinvointeineen, väsymyksineen, verenpaineineen ja supistuksineen. Jotkut pääsevät helpolla”, Toukokuu toteaa.
”Itse jaksoin varsin hyvin hoitaa kaikki teoriaopinnot luennoilla istuen ja tehtävät ajallaan tehden, mutta harjoittelusta jouduin jäämään sairaslomalle selkäkipujen takia. Hoitotyössä muutenkin joutuu usein tekemään fyysisesti raskaita nostoja, joten varsinkaan loppuraskaudessa harjoittelut eivät ehkä ole niin helppoja suorittaa”, hän vinkkaa.
Raskaus ei viivästyttänyt Toukokuun opintoja. ”Ne opinnothan ovat hyvin pitkälti järjestelykysymys”, hän lisää.
”Opinnot joustavat kyllä”
Panda puolestaan kertoo valmistautuneensa siihen, että opinnot mahdollisesti hidastuvat raskauden johdosta. Raskaus kuitenkin sujui kevyesti ja vauva-arki asettautui uomiinsa niin, että Panda sai opintonsa suoritettua odotuksen ja vauvanhoidon rinnalla.
”Koska mieheni opiskelee myös, oli helppoa käydä seminaareissa vauvan syntymän jälkeenkin. Jos miehen piti olla jossain, äitini järjesti enemmän kuin mielellään aikaa tullaakseen hoitamaan poikaa. Nyt olen sitten ansaitulla kesälomalla ja voin keskittyä vain perhe-elämään. Että näinkin voi joskus onnistua”, hän kertoo.
En ole noita ymmärtänyt, että lapsen saanti estäisi opiskelun, tuhoaisi loppuelämän ja niin edelleen
”Mää oon ajatellu aina, että opinnot joustaa paljon paremmin kuin työelämä. Monissa kouluissa saa sovittua poissaoloaikoja tai muuten keventää tahtia, mikä itselle vain sopii”, Panda kirjoittaa.
”Tietenkin äitiysraha on silloin minimi, jos ei säännöllistä palkkaa ole, mutta opiskelijaetuja voi perheellisenäkin hyödyntää. En siis noita oo ymmärtänyt, että lapsen saanti estäisi opiskelun ja tuhoaisi loppuelämän ja niin edelleen. Mikä vain itselle tuntuu parhaimmalta ajankohdalta perheen perustamiseen, niin kyllä sitä selviää”, hän summaa.
”Pidä jaksamisesta huolta – opiskelemaan ja töihin ehtii aina”
Panda kuitenkin muistuttaa, että omasta jaksamisesta tulee pitää huolta.
”Ei kannata liikaa ottaa niskaansa, kyllä sitä aikaa on opiskella pidempäänkin. Luulenpa, että työnantajatkin ymmärtävät, jos opiskelut ovat viivästyneet tällaisesta syystä”, hän toteaa.
Myös Satuvee muistuttaa, että kaikki riippuu omista voimavaroista, hormonien vaikutuksesta mieleen ja vauvan vaativuudesta.
”Tein ekalla äitiyslomalla gradun ja tokalla opetusharjottelun, mutta oli todella rankkaa, vaikka vauvat nukkui hyvin ja olivat muutenkin ’helppoja’. Mulla oli molemmissa synnytyksen jälkeinen masennus, ja myös raskausaika meni masistellessa”, hän kertoo.
Hillevi sen sijaan piti opinnoista vapaan vauvavuoden ja on tyytyväinen päätökseensä.
”Tän edeltävän lukukauden opiskelin normaalisti. Ison mahan kanssa oli välillä raskasta istua pitkiä aikoja koneella, mut muuten kaikki meni ihan ok”, hän kertoo.
”Tässä välissä oon pitäny vuoden vapaata vauvan kanssa ja elokuussa jatkan taas opintoja täyspäiväisesti. Oli hyvä olla vuosi ihan vapaalla, kun olikin aika vaativa vauva, eikä oltais jaksettu elää niin, et mies on töissä päivät ja hoitaa vauvaa illat, ja minä toisin päin”, hän summaa.
Onko sinulla kokemusta opiskelusta odotus- tai vauva-aikana? Liity keskusteluun: Raskaus/vauva ja piskelu?!
