”Olen kovasti miettinyt omia tuloja ja menoja. Että mitenkähän sitä pärjäisi, kun vauva tulee ja äitiysrahat ovat paljon pienemmät kuin palkka”, nimimerkki lucky87 kirjoittaa Vau.fi-foorumilla.
Huoli on yleinen äitiysvapaalle jäävien naisten keskuudessa. Ja kun äitiysraha loppuu, ja monelle valkenee kotihoidon tuen summa, ovat hyvät neuvot tarpeen.
Selvitä rahareiät
Varallisuusvalmentajan ensimmäinen vinkki on, että kannattaa selvittää, minne eurot oikeastaan katoavat. Tähän auttaa esimerkiksi huolellinen kirjanpito noin kuukauden ajan: ylös kirjataan kaikki pienetkin rahankäyttötilanteet, sekä tietenkin tulonlähteet.
Kun on selvillä mihin raha itse asiassa kuluu, voidaan ryhtyä pohtimaan, mitä tilanteelle voi tehdä.
”Miten rahaa kuluisi vähemmän? Elintasosta voi tinkiä, kun tietää missä tinkimisen paikat ovat. Budjetointi on aina hyödyllistä, mutta tarpeen erityisesti silloin, kun tulot pienenevät”, varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi sanoo.
Vältä isoa asuntolainaa – lykkää hankintaa
Tyypillisesti asumiskustannukset haukkaavat leijonanosan perheen tuloista. Entistä suurempi koti on monen unelmissa juuri silloin, kun perheen koko kasvaa vauvalla. Samanaikaisesti kuitenkin perheen tulot tipahtavat äitiys- ja hoitovapaan vuoksi.
”Kannattaa käyttää malttia, ja tehdä tietoinen päätös: Jos ostan nyt isomman asunnon, otan itselleni tietyt, mahdollisesti suuremmat taloudelliset lainavelvoitteet kannettavaksi. Lisäksi muutos voi tuottaa muita lisäkustannuksia, kuten toisen auton hankinnan. Kaikki taloudelliset päätökset kannattaa miettiä tarkkaan joka kantilta”, Majasalmi summaa.
Lisäksi, lapset eivät ainakaan heti tarvitse kovin paljon tilaa. Voi olla järkevämpää odottaa ainakin pari-kolme vuotta ennen tilavamman asunnon hankintaa. Siinä vaiheessa usein molemmat vanhemmat ovat jo palkkatöissä, jolloin isommasta lainasta on helpompi selvitä.
Ruokalasku kuriin: ei heräteostoja ja harvat käynnit
Toinen suuri menoerä on tyypillisesti ruokalasku. Siksi syömisten kartoittamiseen kannattaa syventyä erityisellä huolellisuudella.
”Heräteostoksiin ja naposteltaviin voi mennä yllättävän paljon rahaa. Siksi ruokakauppaan ei saisi mennä nälkäisenä, koska juuri silloin heräteostoksia tulee tehtyä enemmän. Suunnittelemattomuus lisää myös heräteostoksia”, Marttojen erikoisneuvoja Tuija Kokkonen sanoo.
Kun kauppaan menee, kannattaa mukana olla vanha kunnon ostoslista. Silloin ylimääräisiä heräteruokia tulee ostettua vähemmän. Kaupassa kannattaa myös käydä mahdollisimman harvoin.
Myös erilaiset ruokakassipalvelut ovat heräteostoksiin taipuvaiselle pelastus: vaikka keräily maksaa jokusen euron, se säästyy nopeasti, kun kassiin päätyy vain tarpeellinen ja ”sovittu” ostossisältö.
Katso kilohintaa, tee itse, älä heitä roskiin
Suunnitelmallisuus ylettyy hyllyvälistä aina kotipöytään asti.
”Kun kauppaan mennään, tehdään kilo- ja litrahintavertailuja. Suurin ostoerä ei ole välttämättä halvin kilohinnaltaan. Isoa erää ei myöskään kannata ostaa, jos sitä ei ehdi syödä ennen kuin se pilaantuu. Kannattaa myös miettiä erilaisia vaihtoehtoja: esimerkiksi puuro on huomattavasti edullisempi aamiainen kuin murot”, Kokkonen sanoo.
Itse tehty on lähes aina ostamista edullisempaa.
”Leipä on itse tehtynä edullisempaa kuin kaupasta ostettuna. Myös ruoan saa paljon halvemmalla, kun sen tekee itse”, Kokkonen sanoo.
Ruokaa heitetään myös huomattavia määriä roskiin. Rahaa voi säästyä isojakin summia, kun hävikin sijaan kaikki ruoka tulee syötyä.
”Jos ruokaa jää yli, sitä ei kannata suorilta heittää roskiin. Tähteistä voi vielä tehdä jotakin”, Kokkonen sanoo.
Moni piilottaa eilispäivän tähteet munakkaisiin, keittoihin ja pataruokiin – hieman jatkamalla niistä saa uuden aterian. Jos ylijääneestä ruoasta ei halua kokata juuri seuraavan päivän ruokaa, Kokkonen neuvoo pakastamaan.
”Pakastamalla säästää aikaa. Voi vaikka jonain päivänä ulkoilla lasten kanssa, kun ruoka odottaa lämmitystä vaille valmiina pakastimessa”, Kokkonen muistuttaa.
Terveellistä ruokaa pikkurahalla: kilohinta ja satokausi
Tomaatit ja salaatti ovat kalliita talvella. Usein ajatellaankin, että halpa ruoka on epäterveellistä. Asia on kuitenkin Kokkosen mukaan jopa päinvastoin.
”Jauhelihakastikkeen sekaan voi raastaa porkkanaa, joka on kilohinnaltaan jauhelihaa edullisempaa. Näin ruoasta saadaan myös terveellisempää, kun ruokaan tulee vitamiineja ja kivennäisaineita”, Kokkonen sanoo.
Satokausikalenterin seuraaminen kannattaa. Silloin tulee ostaneeksi sitä, mikä kulloinkin on sesongissa: tämä usein tarkoittaa, että saa laadukkaita hedelmiä ja vihanneksia halvalla. Tomaatteja syödään kesällä, talvella puolestaan herkutellaan sitrushedelmillä.
Kokkonen kehottaa tutustumaan myös entisaikojen resepteihin. Ne on usein tehty sekä satokauden mukaisista että edullisista raaka-aineista. Esimerkiksi hän ottaa lähes unohtuneen reseptin.
”Kananmunamaitokastike oli ennen lasten herkkua. Siihen kun lisätään kaveriksi porkkanaraaste, saadaan proteiinipitoinen ja terveellinen, mutta myös erittäin edullinen kokonaisuus”, Kokkonen neuvoo.
Varaudu ennalta ja muuta kulutuskäyttäytymistäsi
Kaikkein parasta on, jos tuleviin tilanteisiin – kuten äitiysvapaalle tai hoitovapaalle jäämiseen – varaudutaan ennalta. Kun tiedetään tulojen pienenevän, säästetään ennalta sitä aikaa varten.
Myös kulutuksen pienentäminen on tärkeää.
”Helpostihan käy niin, että ostetaan samaan tapaan kuin ennen, vaikka enää ei olisi varaa”, Majasalmi huomauttaa.
Parasta on, jos tili ei ikinä pääsisi näyttämään nollaa.
”Minun ajatusmaailmani mukaan jokaisesta palkasta laitetaan 10 prosenttia bruttotuloista säästöön. Kun noudattaa tätä ohjenuoraa, tekee koko ajan itselleen pesämunaa”, Majasalmi sanoo.
