Yksittäinenkin väkivaltainen tapahtuma voi olla lapselle merkityksellinen. Yleensä niin lapset kuin aikuiset kokevat käsiksi käymisen henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksena.
Useat tekijät vaikuttavat siihen, kuinka vakavia seurauksia väkivallan kokemisella on lapsen kehitykselle.
Kokemiseen tietysti vaikuttaa, onko kyse yksittäisestä tukistuksesta vai onko kyseessä pitkään jatkunut henkinen ja fyysinen väkivalta.
Myös lapsen persoonallisuus ja hänen muu ympäristönsä vaikuttaa väkivallan kokemiseen ja siitä selviytymiseen.
Väkivallan kokeminen näkyy usein lapsen kehityksessä niin, että meneillään olevan herkkyyskauden kehitystehtävä häiriintyy.
Jos esimerkiksi puhumaan opettelevan lapsen maailmaan tulee väkivaltaa, vaikutukset saattavat ilmetä kielen kehityksen häiriöinä.
Koululaisella puolestaan väkivaltaiset kokemukset voivat näkyä muun muassa oppimis- ja kouluvaikeuksina.
Väkivalta toista vanhempaa kohtaan vahingoittaa myös lasta
Jos lapsi joutuu seuraamaan perheväkivaltaa, tilanne on lapsen kannalta yhtä huono kuin että häntä itseään pahoinpideltäisiin.
Lapsilla, jotka eivät ole itse väkivallan kohteena, ilmenee erilaisia psyykkisiä oireita yhtä paljon tai enemmän kuin niillä joita on pahoinpidelty.
Jos lapsi joutuu pelkäämään äidin hengen puolesta, hänen perusturvallisuutensa on vaakalaudalla: kun lapsi näkee, että toinen vanhemmista on vaarassa, hän kokee olevansa itsekin vaarassa.
Vanhempien välisellä väkivallalla on myös epäsuoria vaikutuksia lapsen hyvinvointiin.
Jos toinen vanhemmista on väkivallan kohteena ja kärsii sen myötä erilaisista fyysisistä ja psyykkisistä oireista, hän ei välttämättä pysty olemaan lapsen käytettävissä.
Kaikki lapsen eivät koe väkivaltaa samalla tavalla
Kaikki lapset eivät koe kokemaansa tai näkemäänsä väkivaltaa samalla tavalla.
Lapsella voi olla henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka auttavat väkivaltaisten kokemusten käsittelyssä. Toisaalta lapsi saattaa olla keskivertoa herkempi, jolloin väkivallan kokemukset koettelevat erityisen rankasti.
Myös ympäristötekijät vaikuttavat lapsen kokemuksiin.
Esimerkiksi jos lapsen elämässä on tiiviisti mukana muita aikuisia, se voi auttaa häntä selviämään vaikeista kokemuksista. Esimerkiksi turvalliset isovanhemmat voivat olla lapselle korvaamaton tuki.
Suojaavat tekijät vaikuttavat lähinnä niin, ettei lapsi invalidisoidu kokemustensa takia.
Pitkään kestänyt väkivalta ei kuitenkaan häviä lapsen elämästä jälkiä jättämättä – ja sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Väkivaltaa kokeneen lapsen saattaa olla vaikea tarjota aikuisena turvaa omalle lapselleen.
Väkivaltaan on puututtava
Lapsen lyömiseen tai vastaavaan satuttamiseen pitää tietysti puuttua välittömästi.
Usein kuitenkin puuttumista arastellaan. Pelätään, että saadaan syyllistäjän leima.
Oli asia aikuisten kannalta miten tahansa, lapsen näkökulmasta on aina paras vaihtoehto, että kaltoinkohteluun puututaan jollain tavalla: millaisen viestin väkivaltaa kokevalle lapselle antaisi se, että kukaan aikuinen ei puuttuisi?
Artikkeliin on haastateltu Mikko Orasta hänen toimiessaan kehittämispäällikkönä Ensi- ja turvakotien liitossa.
Lue myös:
- Henkinen väkivalta vahingoittaa lasta, mutta jää helposti tunnistamatta – vähättelyllä ja pelottelulla on kauaskantoiset seuraukset
- Repimistä, nöyryyttämistä ja jopa iskuja vatsaan – liian moni raskaana oleva kohtaa väkivaltaa
- Alkoholistiperheessä kasvaneen vaikeudet toistuvat usein omassa parisuhteessa ja suhteessa omiin lapsiin
