Lapsen persoonallisuus on osin synnynnäinen, mutta se muovautuu vielä paljon lapsuuden ja nuoruuden aikana. Vanhemmilla on kehityksessä erittäin suuri merkitys. Tärkein lähtökohta vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle on, että vanhempi tutustuu lapseensa – ja itseensä. Vain omat motiivinsa ja painolastinsa tunnistamalla aikuinen voi auttaa lasta kasvamaan tasapainoiseksi ja luottavaiseksi aikuiseksi.
Viimeksi päivitetty 27.4.2015
Ei tiedetä tarkalleen, missä määrin lapsen persoonallisuus määräytyy syntymässä ja kuinka paljon ympäristö vaikuttaa siihen. Persoonallisuutta muokkaavia tekijöitä on vaikea erottaa toisistaan. Lapset elävät yleensä biologisten vanhempiensa kanssa, jotka joko vahvistavat tai vaimentavat lapsen temperamenttipiirteitä.
Tutustu omaan lapseesi
Lapset ovat erilaisia aivan syntymästään asti. Yksi on helpompi saada rauhoittumaan kuin toinen. Myös lasten antamien signaalien selkeydessä on suuria eroja ja toiset lapset ilmaisevat tunteitaan voimakkaammin kuin toiset. Jotkut lapset ovat herkkiä ärsykkeille ja tarvitsevat säännöllisiä taukoja äänistä ja näköärsykkeistä. Toiset lapset taas ovat joustavampia ja vakaampia. Ihmisen luonne on synnynnäinen, mutta persoonallisuus muovautuu läpi koko elämän. Siksi vanhempien kannattaa viettää paljon aikaa lapsensa kanssa ja tutustua tämän temperamenttiin.
Ole tietoinen omasta painolastistasi
Vanhemman oma temperamentti tuo oman lisänsä lapsen kasvatukseen. Aikaisemmat kokemukset hoivatuksi tulemisesta vaikuttavat myös vanhemman omaan persoonallisuuteen. Lapsi, joka saa osakseen sympatiaa, kehittää mitä todennäköisimmin itsekin kyvyn osoittaa sympatiaa muita ihmisiä kohtaan.
Turvalliset aikuiset antavat turvaa lapsille
Vanhemmat ovat lastensa tärkeimpiä roolimalleja. Siksi se, miten vanhempi kohtelee lastaan vaikuttaa siihen, miten lapsi kohtelee muita ihmisiä. Vanhemmat, jotka vastaavat herkästi lapsen tarpeisiin, suhtautuvat lapseen lempeästi sekä tarjoavat samalla selkeät ja turvalliset rajat, saavat todennäköisesti lapsia, jotka ovat itsevarmoja ja uskaltavat olla omia itsejään.
Muut lapset vaikuttavat lapsiin suuresti
Evoluutiopsykologit ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että hyvin usein ”lapset kasvattavat lapsia, ja nuoret nuoria”. Lapsen persoonallisuutta muovaavat vahvasti myös kodin ulkopuoliset tekijät – esimerkiksi sosiaaliset suhteet päivähoidossa.
Milloin lapsi tarvitsee apuasi?
Jokaisella lapsella on omanlaisensa tarpeet. Toisinaan lapset tarvitsevat tukea maailman tutkimiseen sekä leikkeihin ja välillä he taas tarvitsevat suojelua, lohdutusta ja apua tunteiden käsittelyyn. Tärkeintä on tietää, milloin lapsi tarvitsee mitäkin. Kun onnistut vastaamaan lapsen tarpeisiin, lapsi saa parhaat mahdollisuudet sosiaaliselle kehitykselleen.
Anna tilaa kaikille tunteille – ei vain myönteisille
Lasten kaikki tunteet pitää osata kohdata – jopa tunteet, jotka eivät ole positiivisia. Vanhemman on osattava suhtautua oikein myös lapsen kiukkuun, suruun, pelkoon ja häpeään. Joskus vanhemmat harhauttavat lasta hankalien tunteiden edessä. Tällöin lapsi saa kuitenkin viestin, että kyseiset tunteet ovat epähyväksyttäviä.
Ymmärrä lastasi
Kun lasta hoivaava aikuinen ottaa lapsen huomioon, lapsi oppii myös itse asettumaan toisen ihmisen asemaan. Kuulluksi tuleminen merkitsee ymmärretyksi tulemista – vanhemman pitääkin yrittää nähdä asiat myös lapsen näkökulmasta. Kun vanhemmat käsitteellistävät asioita ja tekevät lapsen reaktioita ymmärrettäviksi, lapsi oppii ymmärtämään itseään ja myös muita ihmisiä.
Leiki lapsesi kanssa
Lapsen kanssa leikkiminen stimuloi lapsen hyvää sosiaalista kehitystä. Siksi kannattaa keksiä tekemistä, josta sekä lapsi että vanhempi molemmat nauttivat. Tärkeää on, että yhdessä olo on hauskaa, ei niinkään se, mitä tehdään. Lapselta voi kysyä, mitä hän haluaa tehdä isän tai äidin kanssa ja laatia listan mieluisimmista yhdessä tehtävistä asioista. On tärkeää että lapsi kokee, että hänen kanssaan on mukavaa viettää aikaa. Tämä tukee hyvän itsetunnon kehittymistä, mikä taas luo hyvän pohjan lapsen sosiaaliselle kehitykselle.
Lue myös:
Iloitse lapsestasi
Nauti täysin rinnoin lapsesi kanssa olemisesta ja näytä se. Yhteiset ilontäyteiset hetket vahvistavat vanhempien ja lasten välistä suhdetta ja rakentavat lapsen itsetuntoa.
Mihin reagoit negatiivisesti ja miksi?
Toisinaan lapset voivat ärsyttää. Silloin on tärkeää miettiä, mihin asiaan reagoimme ärsyyntymisellä. Onko syynä lapsen toiminta, vai se miten toiminta vaikuttaa meihin? Meihin kaikkiin vaikuttaa aiemmat kokemukset ja tunteet, joita kokemuksiimme liittyy. Kohtaamiset toisten ihmisten kanssa, niin lasten kuin aikuistenkin, voivat laukaista aiemmat tunteet – sekä positiiviset että negatiiviset. Jos muistot ovat vaikeita, ihmisen seurassa voi olla tuskallista viettää aikaa. Tällöin on hyvä ymmärtää, että ongelma ovat tunteet sinänsä, ei toinen ihminen. Sama pätee myös toisin päin. Haluamme olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka saavat meissä aikaan miellyttäviä tunteita.
Luottavaiset lapset ovat hyviä ystäviä
Mukavien ja luottavaisten ihmisten kanssa on helppoa olla ja rakentaa suhteita. Sosiaalinen kyvykkyys riippuu monista tekijöistä. Esimerkiksi se, onko henkilö ekstrovertti vai introvertti, osaako ihminen lukea sosiaalisia koodeja oikein ja onko ihmisellä taitoa ylläpitää ystävyyssuhteita. Voikin olla tärkeämpää osata pitää ystävät, kuin saada jatkuvasti uusia ystäviä.
Lähde: psykologian asiantuntijat Stine Merete Svardal, Karoline Solheim ja Janette Roseth.
