Lapset testaavat, kuinka pitkälle he voivat mennä. On kyse lapsen tahdosta suhteessa muiden tahtoon: Jos huudan tarpeeksi, saanko haluamani? Jos itken, saanko haluamani? Jos saan raivarin, antaako äitini periksi? On toimintatapoja, jotka saattavat vanhemman alttiiksi joutua lapsensa pomottamaksi. Tunnistatko niistä itsesi?
Viimeksi päivitetty 10.1.2017
On kiukuttelua ja sitten on Kiukuttelua isolla alkukirjaimella. Tietyissä olosuhteissa lapset alkavat pompotella ja piinata vanhempiaan. Tällainen vuorovaikutus ei ole hyväksi vanhemmille eikä lapsille.
Useimmiten lapsen haastava käyttäytyminen vanhempaa kohtaan ei johdu siitä, että lapsi olisi hankala tai kärsisi mielenterveysongelmista, vaan kyse on vanhemman aloittamasta vuorovaikutustavasta. Nämä haasteet saavat alkunsa usein seuraavista ongelmista:
- Lapsi saa liikaa neuvotteluvaltaa ja alkaa käyttää sitä vanhempaa vastaan. Neuvotteluun taipuvainen kasvatus voi johtaa siihen, että lapsi lopulta ajattelee, että jopa hyvät käytöstavat ovat vain yksi kortti neuvotteluissa.
- Jos puolestaan vanhempi ylisuojelee lasta tai yrittää ratkaista kaikki ongelmat lapsen puolesta, lapsi kokee, ettei häneen luoteta. On siis tyypillistä, että näissä tapauksissa seuraa hyvin vahva negatiivinen reaktio vanhempia kohtaan.
- Kun lapsi on tottelematon ja yrittää taivutella sinut toimimaan oman tahtonsa mukaisesti, menetätkö hermosi ja alat huutaa lapselle? Jos lapsen käytös aiheuttaa sinussa aina negatiivisen reaktion, saattaa sinun ja lapsesi suhde vaikeutua. Jatkuvat rangaistukset ja lapsen sättiminen saavat nimittäin myös lapsen reagoimaan negatiivisesti sinua kohtaan. Jos tilanteenne on mennyt hankalaksi, voisiko lapselle näyttää aikuisen mallia tilanteiden kärjistyessä?
- Kohtaa lapsesi! Kuuntele, mitä lapsella on sanottavaa. Jos yhteistä aikaa on vaikea löytää, voisiko ajatella, että veisit lapsen kahdestaan jonnekin mukavaan paikkaan? Voisiko esimerkiksi päiväkodin jälkeen käydä kahvilassa syömässä palan pullaa sen sijaan että säntäisi suoraan kotiin? Lapsi kaipaa vanhemman huomiota ja aikaa. Jos lapsi saa huomiota ainoastaan ongelmakäyttäytymisellä, on selvää, että haastava käytös lisääntyy.
Minkälainen vanhemmuus johtaa lapsen häiriökäytökseen?
Vanhemmat ovat tietysti välillä väsyneitä, ja silloin vanhemmuus ei ole ensiluokkaista. Aina ei tarvitse loistaa. Huonot päivät ja stressi kun johtavat aina myös kireämpään tunnelmaan.
On kuitenkin tiettyjä vanhemmuustyyppejä ja niihin liittyviä jatkuvia toimintatapoja, jotka lisäävät lapsen häiriökäyttäytymisen riskiä. Nämä vanhemmuustyypit ovat: syyllinen vanhempi, ahdistunut vanhempi ja kaiken korjaava vanhempi.
Syyllinen vanhempi on tyypillisesti liian lepsu
Kaikki vanhemmat kokevat syyllisyyttä jossain mittakaavassa. Syyllisellä vanhemmalla tarkoitetaan kuitenkin vanhempaa, jonka kasvatusperiaatteita syyllisyys on päässyt ohjaamaan merkittävällä tavalla.
Syylliset vanhemmat ovat useimmiten samalla myös helposti johdateltavissa. Tyypillinen syyllinen vanhempi ei nimittäin ole riitelyn ystävä. Lapsi aistii tilanteen ja vanhemman heikkouden ja alkaa käyttää sitä hyväksi.
Tyypillinen syyllinen vanhempi on ahkera ja uhraa oman etunsa lastensa edun nimissä. Tämä ei kuitenkaan johda lapsen hyvään käytökseen. Niinpä syyllinen vanhempi saattaa myöhemmin katkeroitua.
Sopiiko seuraavista piirteistä neljä tai useampi sinuun? Mitä useamman väittämän tunnistat omaksi piirteeksesi, sitä todennäköisemmin olet syyllinen vanhempi.
- Syytätkö itseäsi lapsen ongelmista?
- Kun teet virheen vanhempana, syytätkö itseäsi siitä vai osaatko olla armollinen itsellesi?
- Vertaatko itseäsi muihin vanhempiin negatiivisesti?
- Pyyteletkö lapsiltasi enemmän anteeksi kuin pitäisi?
- Menetätkö kyvyn nähdä oikean ja väärän lapsesi vaatimusten edessä?
- Kadutko asioita, joita olet tehnyt tai sanonut vanhempana?
- Lievitätkö syyllisyyttä antamalla lapselle lahjoja ja palkintoja?
- Selitteletkö lapsesi törttöilyä muille?
- Vakuutatko itsellesi, että lapsesi on oikeassa, kun hän on ilmiselvästi väärässä?
- Tuntuuko sinusta usein siltä, että olet epäonnistunut vanhempana?
Ahdistunut vanhempi vaikuttaa siltä, ettei hän luota omaan lapseensa
Ahdistunut vanhempi kantaa huolta yksityiskohdista ja menee liian syvälle lapsen maailmaan. Jossain vaiheessa lapsi alkaa kapinoida ahdistunutta vanhempaa vastaan. Lapsesta nimittäin tuntuu siltä, ettei vanhempi luota häneen, kun tämä haluaa aina olla mukana säätämässä lapsen asioita. Kapina vanhempaa vastaan voi ilmentyä juuri pomottelemisena ja epäreilulta tuntuvana piinaamisena erinäisin tavoin.
Tunnistatko seuraavia piirteitä itsestäsi? Jos vastaan neljään tai useampaan myöntävästi, olet todennäköisesti ahdistunut vanhempi.
- Oletko jatkuvasti huolissasi lapsestasi?
- Mietitkö pahimpia skenaarioita jatkuvasti?
- Kammoatko lapsesi torjuntaa?
- Roikutko lapsessasi, jotta saisit itsellesi lohtua?
- Loukkaannutko, jos lapsesi ei ota sinua kuvioihinsa mukaan?
- Oletko sosiaalisesti eristäytynyt?
- Onko sinulla ahdistushistoriaa?
- Menetkö konflikteissa paniikkiin?
- Johtaako ahdistuneisuus päänsärkyyn, selkäkipuihin tai muihin fyysisiin kipuihin?
- Olisitko mieluummin kaveri lapsellesi kuin vanhempi?
Kaiken korjaava vanhempi estää lapsen luonnollista kehitystä
Nämä vanhemmat pyörivät lastensa ympärillä. He ovat aina valmiina estämään lapsen turhautumisen tai selittämään huonon käytöksen esimerkiksi omilla virheillään.
Kun lapsi ei saa turhautumisen kokemusta, hänen kehityksensä saattaa sakata. Lapsen ainainen pelastaminen joka tilanteesta ei anna lapselle tilaa kasvaa ja oppia sietämään myös turhautumista.
Ympärillä pyöriminen alkaa jossain vaiheessa nyppiä lasta ja lopulta lapsi alkaa pomotella vanhempiaan ja äyskiä heille. Näin lapselle voi syntyä myös epäterve ylivertaisuuden ja etuoikeutetun ihmisen tunne.
- Onko lapsesi negatiivisten tunteiden näkeminen sinulle vaikeaa?
- Teetkö kaikkesi sen eteen, ettei lapsesi koe ikäviä tunteita?
- Oletko intohimoisempi lapsesi akateemisien taitojen ajaja kuin lapsi itse?
- Tuntuuko sinusta siltä, että lapsesi ei tee koko potentiaalinsa edestä?
- Suunnitteletko pikkuasiatkin lapsen puolesta valmiiksi? Oletko siis mikromanageroija?
- Onko sinulla vaikeuksia kestää, jos lapsesi ei osaa päättää asioistaan?
- Kilpailetko muiden vanhempien kanssa vanhemmuudesta?
- Oletko aktiivisempi lapsen kouluasioissa kuin lapsi itse?
- Onko sinulla muuttumaton visio lapsen tulevaisuudesta?
- Tuntuuko sinusta pahalta, kun lapsesi torppaa sinut?
Lapsuuden kokemukset haastavien perhekuvioiden taustalla
Haastavat vanhemmuuteen liittyvät roolit nousevat lapsuuden kokemuksista. Jos siis tunnistat yllä esitetyt vaikeudet lapsesi kanssa, ulospääsyä voi hakea pohtimalla omaa lapsuutta ja sitä millaisia omat vanhemmat olivat.
Vanhemmat usein joko toistavat omien vanhempiensa toimintatapoja ja tekevät samoja virheitä, joita omat vanhemmat ovat tehneet tai sitten toimivat täysin päinvastoin. Esimerkiksi jos sinua on kohdeltu välinpitämättömästi, saatat päättää, että sinä et ainakaan ole välinpitämätön ja osallistut kaikella tarmolla lapsesi elämään. Silloin voi käydä niin, että sinusta tulee esimerkiksi kaiken korjaava vanhempi.
Toimintatapoja onkin hyvä tarkastella yksityiskohtaisemmin. Mistä sinä itse et pitänyt lapsena? Teetkö asiat samalla tavalla vai eri tavalla kuin omat vanhempasi? Jos sinusta tuntuu, ettet missään nimessä halua toimia samalla tavalla kuin vanhempasi, oletko kenties asemoinut itsesi vanhemmuuden toiseen äärilaitaan?
Yksinkertaistettuna nämä kolme kohtaa estävät lasta pomottamasta sinua:
1. Pidä kiinni omasta näkemyksestäsi.
2. Ota vastuu teoistasi.
3. Hallitse tunteitasi.
Monimutkaisien pohdiskelujen lisäksi lapsen haastavaan käytökseen kannattaa kokeilla yhtä helppoa keinoa. Kaikki lapset haluavat, että heitä kuunnellaan. Tämä ei tarkoita, että lapsen kanssa viettäisi kasvattavan hetken tai että päätyisi kertomaan omista tärkeistä asioista lapselle. Tämä ei myöskään tarkoita, että lapsi keksisi erilaisia asioita, joita sinä lähtisit toteuttamaan.
Istu kaikessa rauhassa alas lapsesi kanssa ja kuuntele, mitä lapsi oikeasti haluaa sinulle kertoa. Todellisella kuuntelemisella on merkittävä myönteinen vaikutus lapsen käytökseen.
Lähde:
Sean Glover: When Kids Call the Shots: How to Seize Control from Your Darling Bully – and Enjoy Being a Parent Again.
