Väkivaltaisissa perheissä joulut ovat synkkää aikaa. Vaikka joulu menisikin rauhallisissa merkeissä, saattaa väkivallan varjo pilata joulutunnelman niin lapsilta kuin vanhemmilta.
Viimeksi päivitetty 15.12.2008
Monissa perheissä kärsitään jouluna väkivaltaisesta häiriökäyttäytymisestä. Mutta miksi joulurauhalle on niin lukuisia rikkureita?
”Yleensä näissä tapauksissa on kyse pitkäaikaisesta väkivallasta. Tilanne on kytenyt pinnan alla ja kun perhe on sitten pidempään yhdessä, tilanne lähtee purkautumaan”, perheväkivaltaa tutkinut Suvi Keskinen Tampereen yliopistosta sanoo.
Lue myös: Kun pinna palaa
Jouluna tapahtuvasta perheväkivallasta puhuttaessa alkoholi nostetaan usein tuomiopenkille. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen.
Alkoholia käytetään tekosyynä, kun halutaan etsiä teoille ulkopuolinen selitys. Todelliset syyt väkivaltaisuuteen löytyvät tekijästä itsestään.
”Perheväkivalta on vallankäyttöä, mustasukkaisuutta ja seksuaalisuuden kontrolloimista. Useisiin tapauksiin alkoholi ei liity millään tavalla”, Keskinen muistuttaa.
Lue myös: Narsismi siirtyy sukupolvelta toiselle
Perheväkivalta lasten silmin
Jos lapset ovat kokeneet väkivaltaisia tilanteita aikaisemmin, he aistivat helposti väkivallan uhkan.
”Uhkan vuoksi joulutunnelman järjestäminen voi olla vaikeaa perheväkivaltaa kokeneissa perheissä. Joulu voi olla lapsille ikävän tilanteen pelkäämistä ja odottamista”, Keskinen sanoo.
Vaikka lapsi ei itse kokisi väkivaltaa, on väkivaltaisten tilanteiden seuraaminen lapselle aina traumatisoivaa.
”Lapsi pelkää usein äitinsä hengen puolesta. Lapset pelkäävät myös usein, mitä heille tapahtuu, jos heistä huolehtivalle ihmiselle käy jotakin”, Keskinen sanoo.
Rauhallista joulua
Miten sitten väkivaltaa kokenut perhe voi varautua ja viettää harmonisen joulun?
”Viisainta olisi hakea apua jo ennen joulua. Turvakodit ovat yleensä naisille ja lapsille, mutta siellä on myös miehille suunnattuja palveluita. Lyöjä voi myös ottaa yhteyttä Lyömättömään linjaan”, Keskinen kertoo.
Avun hakeminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Yleensä perheväkivaltaan liittyy vaikeneminen.
”Ensimmäisen lyönnin jälkeen toivotaan, että tilanne raukeaa itsestään. Väkivallan jatkuessa kuvaan astuu usein häpeä ja uuden väkivallan pelko”, Keskinen sanoo.
Lue myös: Miksi vanhempi lyö lastaan?
Keskinen pitää tärkeänä, että apua haetaan heti ensimmäisen lyönnin jälkeen.
”Mitä useammin väkivallan käyttäjä on lyönyt, sitä vaikeampi hänen on lähteä työstämään tilannetta”, Keskinen huomauttaa.
Kun väkivaltainen tilanne häätää perheen jouluna turvakotiin, on vaikea enää puhua joulutunnelmasta. Turvakodeissa tehdään kuitenkin kaikki mahdollinen, että perheet voisivat viettää edes jonkinlaista juhlaa.
”Meillä on kuusi, joulukalenteri, joulupukki, lahjat, jouluruuat ja sauna. Kokemukseni on, että joulun lämpöä ja tunnelmaa voi kokea myös turvakodin yhteisössä”, turvakodissa työskentelevä lapsityöntekijä Taina Lakanen kertoo.
Perheet voivat myös kutsua sukulaisia ja ystäviä vierailulle turvakotiin.
”Turvakodin isot tilat mahdollistavat, että perhe voi olla omien vieraiden kanssa rauhassa”, Lakanen kertoo.
Lue myös: Ruumiillinen kuritus lisää lapsen aggressiivisuutta
Lapsille joulu turvakodissa ei välttämättä ole ahdistava.
”Lapset eivät murehdi asioita niin pitkällä tähtäimellä kuin aikuiset. Lapset iloitsevat leikeistä ja peleistä ja siitä, että ovat turvassa”, Lakanen sanoo.
Tietysti väkivaltaiset tapahtumat myös kaivertavat lasten mieliä. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua joulun pyhinäkin.
”Lapset käyvät työntekijän kanssa tapahtuneen läpi leikin kautta. Usein lapset tarvitsevat myös työntekijän syliä ja huomiota, sillä äidin mielessä pyörivät monenlaiset ajatukset ja hänen saattaa olla vaikea keskittyä lastensa tarpeisiin”, Lakanen sanoo.
