Viimeksi päivitetty 16.3.2010
Jälkitarkastus tehdään äidille 5-12 viikon kuluttua synnytyksestä. Tarkastuskäynti on yleisimmin äitiysneuvolassa ja sisältää käynnin sekä terveydenhoitajalle että neuvolalääkärille. Lääkäri tutkii äidin yleisen terveydentilan ja tekee gynekologisen tutkimuksen. Odotusajan neuvolakäynneiltä tuttuun tapaan terveydenhoitaja ottaa äidiltä hemoglobiini- ja virtsanäytteet, mittaa verenpaineen ja punnitsee painon. Virtsanäytteestä katsotaan valkuaisaineet, sokeri ja mahdolliset bakteeritulehdukset.
Jälkitarkastus on synnyttäneille pakollinen vanhempainrahan saamiseksi. Lääkäri kirjoittaa jälkitarkastuksesta todistuksen, joka lähetetään Kelalle.
Palautumisarviointia sisätutkimuksella
Jälkitarkastukseen mennessä synnyttäneen palautuminen on yleensä jo hyvällä alulla. Jälkivuoto on tavallisesti loppunut, kohtu supistunut ja mahdolliset haavat parantumassa. Jälkitarkastuksen sisätutkimus onkin synnytyksen jälkeisen palautumisen tarkastelua: lääkäri tunnustelee kohdun koon, tutkii kohdunsuun paranemisen ja limakalvojen kunnon.
Syynissä ovat niin ikään repeämien ja episiotomiahaavan tilanne. Sektiolla synnyttäneiltä tutkitaan sektiohaavan parantumista. Lääkäri tarkkailee myös mahdollisia vuotoja ja lantionpohjalihasten kuntoa. Aristuksista, kivuista ja virtsankarkailusta kannattaa mainita lääkärille.
Seksilupa ja ehkäisyneuvontaa
Jälkitarkastusta on vanhastaan pidetty virstanpylväänä synnytyksen jälkeisen seksin aloittamiselle: kun kaikki on kunnossa, myös seksille voi näyttää vihreää valoa. Monet odottavatkin yhdyntöjen aloittamista jälkitarkastukseen asti varmistuakseen, ettei esimerkiksi mitään tulehduksia ole. Mutta jos siltä tuntuu, voi seksielämän yhdyntöineen toki aloittaa aiemminkin.
Jälkitarkastuksessa puhutaan yleensä myös ehkäisyasioista. Asiaa kannattaa pohdiskella puolison kanssa jo etukäteen, sillä lääkäri voi jälkitarkastuksen yhteydessä asentaa kierukan tai kirjoittaa reseptin minipillereille. Synnyttäneiden tavallisimpia ehkäisytapoja ovat hormonikierukka, minipillerit, ehkäisykapselit sekä hormonittomina vaihtoehtoina kuparikierukka ja kondomi. Keltarauhashormonia ja estrogeenia sisältävät yhdistelmäehkäisypillerit sekä ehkäisyrenkaat ja -laastarit eivät imettävälle äidille sovi, sillä estrogeeni vähentää maidon tuotantoa.
Jos vanhemmat kokevat lapsiluvun olevan täynnä, voi lääkäri myös kirjoittaa lähetteen sterilisaatioon.
Hyvä tilaisuus kysymyksille
Jälkitarkastuksessa keskustellaan synnytyksen kulusta, imetyksestä, perhe-elämästä ja äidin jaksamisesta.
Varsinkin ensisynnyttäjälle synnytyksen jälkeiset tuntemukset voivat tulla yllätyksenä. Esimerkiksi virtsankarkailu, kohdun aristus, haavojen kiristäminen ja paineen tunne ovat tavallisia synnytyksen jälkeisiä vaivoja, mutta ensi kertaa niiden kanssa painiva on helposti hämillään ja hädissään. Myös imetysvaikeudet, baby blues, synnytyksen jälkeinen masennus ja parisuhdepulmat vaivaavat monia tuoreita äitejä. Jälkitarkastuksen yhteydessä näitä huolia voi ja kannattaa tuoda esiin.
Viime vuonna esikoisensa saanut Anne harmittelee jälkitarkastuksen jääneen omalla kohdallaan pintapuoliseksi.
-Koko tarkastus oli nopea huitaisu, sellainen ”housut kinttuun ja näkemiin” –toimitus. Ensisynnyttäjänä olin kaikesta vähän paniikissa, enkä oikein ymmärtänyt kysyä mieltä kaihertaneita asioita. Sitten tilanne olikin jo ohi, Anne kertaa.
Kokemuksestaan viisastuneena Anne kehottaakin varsinkin ensikertalaisia ottamaan jälkitarkastuksesta kaiken irti.
– Jälkitarkastus on hyvä hetki paneutua ihan vain omaan vointiin, myöhemmillä neuvolakäynneillä kun vauvan vointi on aina se ykkösjuttu. Kannattaa siis käyttää tilaisuus hyväkseen ja kysyä rohkeasti aremmistakin aiheista.
Lähteet:
Hus
Kela
TerveSuomi
BabyCenter
