Tarmo on vilkas lapsi, joka nauttii elämästä. Välillä Tarmo laittaa mekon päälle. Tarmon vanhemmat ovat asian kanssa sujut. Välillä kuitenkin perhe kohtaa ongelmia. Näin kävi yhden päiväkotityöntekijän kanssa.
Viimeksi päivitetty 14.4.2014
Tavallinen päiväkotiaamu koittaa kolmilapsisessa poikaperheessä. Aamuaurinko helottaa taivaalla, mutta Tarmo vetää sikeitä. Kukapa haluaisi herätä virkeänä kukonlaulun aikaan päiväkotiin?
Arki on kuitenkin armoton. On herättävä. Tarmon äiti Arja, 41, yrittää tehdä heräämisestä mahdollisimman kivutonta. Hän laittaa soimaan Tarmon suosikkimusiikkia, Robinia.
Musiikki antaa Tarmolle voimia. Hän kömpii ylös kesämekossaan. Mekko on Tarmosta paras yöpaita. Seuraavaksi on raahauduttava ruokapöytään ja syötävä aamupala.
Silmät roikkuvat puolitangossa. Murot katoavat lautaselta pikkuhiljaa. Lopulta Tarmo on hereillä – ja herätä Tarmon täytyy, sillä seuraava aamutoimi vaatii keskittymistä. Edessä on vaatteiden valinta.
Lue myös: Isän hameen helmoissa
Tarmon vaatekaapilla
”Tarmo valitsee vaatteensa fiilispohjalta. Välillä Tarmolla on prinsessafiilis ja silloin hän käyttää vannehametta, korvakoruja, ruusukkeita ja kilon verran kaulakoruja. Välillä taas on verkkaripäivä. Tarmolla pitkät hiukset, joita hän pitää välillä auki ja välillä kiinni”, Arja kertoo.
Koska fiilis voi muuttua kesken päivää, täytyy myös pukeutumisen elää hetkessä mukana. Tarmo saattaakin vaihtaa vaatteensa monta kertaa päivässä.
”Tarmo välttää harmaata yli kaiken. Jos vaate on harmaa, sitä ei voi pukea päälle. Sininen ja ruskea on myös vähemmällä käytöllä. Tarmon lempivärit ovat liila ja pinkki. Varsinkin pinkki yhdistettynä liilaan tai mustaan on Tarmon mieleen. Tässä asiassa Tarmo on varsinainen tyylilyyli. Värien pitää ehdottomasti sopia yhteen”, Arja kertoo.
Vaikka Tarmolla on äidin mielestä visuaalista silmää, kaikki valinnat eivät ole äidin mieleen.
”Tarmo pitäisi mielellään jalassa pelkkiä sukkahousuja. Joudun myös katsomaan, että vaatevalinnat sopivat päivän sisältöihin ja että ne ovat riittävän lämpimiä”, Arja kertoo.
Lue myös: Pinkki on puppua 
”Tarmo on välillä Liisa”
Tarmo on luonteeltaan sensitiivinen, hellä, impulsiivinen ja tunteellinen.
”Tarmo analysoi syvällisesti muiden asioita. Hän elää esimerkiksi tunteella ystävän rinnalla, kun heidän perhetilanteensa muuttuu”, Arja pohtii poikansa luonnetta.
Samalla Tarmo on nimensä mukaisesti periksiantamaton, kilpailuhenkinen, luja ja kovaääninen. Arja ei pysty sanomaan, haluaako Tarmo olla tyttö.
”Tarmolla on alter ego, Liisa. Välillä Liisa on esillä ja välillä taas Tarmo. Tarmo on valmis yhdistelemään monenlaisia piirteitä itseensä. En osaa sanoa pukeutuuko Tarmo tytöksi vai pojaksi, jolla on mekko. Välillä Tarmo haluaa olla prinsessa ja välillä hän on remonttihommissa. Lasten sukupuoli-identiteetit ovat usein laveita”, Arja muistuttaa.
Tyypillisesti Tarmo suosii tyttöjen vaatteita. Sukupuolen tuottamisessa on kuitenkin kyse myös kokonaisvaltaisesta olemisesta – ei ainoastaan vaatteista.
”Monet poikien vaatteet näyttävät tyttöjen vaatteilta Tarmon päällä”, Arja huomauttaa.
Lue myös: Jaa lapsen ilo – ehkäiset mielenterveysongelmia
Ongelmia kavereiden kanssa?
Aikuiset monesti pelkäävät, että erilainen lapsi jää yksin. Näin ei ole käynyt Tarmolle.
”Tietysti lapset kyselevät kaikenlaista, mutta kysymykset eivät ole pahansuopia. Lapset ovat avoimen uteliaita. En ole kertaakaan kuullut, että kukaan lapsi olisi sanonut, ettei halua leikkiä Tarmon kanssa, koska hän pukeutuu mekkoon”, Arja sanoo.
Perheen lähipiiristä löytyy myös tyttö, joka toteuttaa sukupuoltaan maskuliinisesti.
”Kun lapsilla on kaksi hyvin erilaista esimerkkiä lähipiirissään, he vain toteavat, että näin nämä jutut menevät”, Arja sanoo.
Tarmolla on paljon hyviä kavereita.
”Päiväkodissa Tarmo leikkii enemmän tyttöjen kanssa. Hänellä on siellä bestis”, Arja kertoo.
Tarmolla on myös poikakavereita. Poikien kanssa Tarmo saattaa leikkiä poikajuttuja.
”Poikien kanssa leikkiminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita poikana leikkimistä. Tarmo on esimerkiksi sanonut menevänsä naimisiin naapurin pojan kanssa. Tarmo on hyvin avoin feminiiniselle puolelleen. Hän sallii itselleen paljon enemmän kuin toiset lapset”, Arja huomauttaa.
Lue myös: Lasten ehdoilla
Kaikki eivät ymmärrä Tarmoa
Maailma ei aina kohtele silkkihansikkain sukupuolirooleja rikkovia ihmisiä. Myös Arja on saanut osakseen ikävää palautetta Tarmon pukeutumisesta. Päiväkotityöntekijä kirjoitti Arjalle seuraavan viestin:
”Onko Tarmon toive käyttää tyttöjen vaatteita? Vai vanhempien? Mitä kerrotaan lapsille ja aikuisille, miksi T. pukeutuu tytöksi?”
”Loukkaannuin viittauksesta, että me pakottaisimme Tarmon pukeutumaan tytöksi. Mitä ihmettä me saavuttaisimme sillä, kun yhteiskunta ei ajattele arvokkaana sukupuoliroolien rikkomista? Antaisimmeko lapselle nimeksi Tarmo, jos meillä olisi ajatuksena kasvattaa sukupuolineutraaleja lapsia”, Arja ruotii viestin sisältöä.
Miten sitten päiväkodin olisi pitänyt toimia?
”Kun ihminen kohtaa jotain uutta, hänellä on oikeus jäsentää ajatuksiaan. On hyväksyttävää, että herää neuvottomuutta ja ahdistusta. Työntekijän olisi kuitenkin pitänyt keskustella esimiehen kanssa asiasta, eikä suinkaan vuotaa omaa neuvottomuuttaan vanhemmille. Emmehän me voi määritellä sitä, mitä vuorosanoja he käyttävät muiden vanhempien ja lasten kanssa”, Arja pohtii.
Arjan mielestä työntekijän neuvottomuudesta huolimatta virallinen asiakirja olisi pitänyt täyttää oikein.
”Ei viralliseen asiakirjaan voi kirjoittaa ihan mitä vain. Sisällön pitää olla linjassa varhaiskasvatussuunnitelman kanssa”, Arja huomauttaa.
Myöhemmin käydyssä vasu-keskustelussa päiväkodin johtaja vastusti viestin sisältöä sekä paikkaa, johon viesti oli kirjattu.
”Johtaja puolsi lasten oikeutta norminvastaiseen pukeutumiseen. Samalla hän painotti keskustelun tärkeyttä päivähoitohenkilökunnan ja vanhempien välillä”, Arja huomauttaa.
Vasu-keskustelussa Arjalle selvisi, että kyseessä oli ainoastaan yksittäisen työntekijän neuvottomuus. Päiväkoti on saanut aikaisemmin koulutusta sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen.
