Vanhemmuus on välillä rankkaa. Kun lapsi kiukkuaa jatkuvasti ja väsymys painaa, vanhemman pinna kiristyy joskus liikaa. Lapselle tuleekin joskus sanottua ikävästi. Vanhemmalta saatu palaute vaikuttaa kuitenkin valtavasti lapsen kehittyvään itsetuntoon. Syyllistävät ja häpeää aiheuttavat kommentit ovat lapselle erityisen vahingollisia. Lapsen tekojen kritisointi lapsen persoonan sijaan onkin taito, jota vanhemman kannattaa tosissaan harjoitella.
Viimeksi päivitetty 4.5.2015
1. Minä tulen ihan hulluksi kanssasi!
Lue myös:
Vanhemman voi olla vaikea pysyä rauhallisena, kun lapsi kippaa lelukorin ylösalaisin kymmenennen kerran samana päivänä ja aiheuttaa jälleen sotkun olohuoneeseen. Aikuisen on kuitenkin syytä miettiä, millä tavoin lapsen epätoivottuun tekoon pitäisi suhtautua. Lapselle on toki hyväksi, että häntä hoitava aikuinen asettaa selkeät rajat ja valvoo niiden noudattamista. Lapsen syyllistämistä kannattaa kuitenkin välttää.
Joskus lasta syyllistävä kasvatus johtuu vanhemman arkuudesta asettaa lapselle rajoja ja pitää niistä kiinni. Silloin kasvattaja käyttää keinonaan mieluummin taivuttelua ja tunteisiin vetoamista. Vanhemman pahaan mieleen vetoaminen aina, kun lapsi ei toimi toivotulla tavalla on kuitenkin vahingollista lapselle. Jos lapsesta tekee syntipukin vanhemman tunteille, lapsi kuvittelee, että hän on vastuussa toisten ihmisten mielentiloista.
Lapsen on hyvä oppia, että hänen toimintansa vaikuttaa myös toisiin ihmisiin. Ei ole kuitenkaan oikein sysätä vastuuta omista tunteistaan lapsen harteille. Lapselle kannattaa ennemminkin selittää, miksi hänen ei toivota käyttäytyvän tietyllä tavalla ja miksi isä tai äiti suuttui tilanteesta niin paljon.
2. Mikset sinä ymmärrä mitä sinulle puhutaan?
Toisinaan saattaa tuntua, että lapsi ei kuule vanhemman puheista sanaakaan. Joskus lapsi vain jatkaa touhujaan kielloista välittämättä. Kun vahinko lopulta sattuu, on helppoa syyttää lasta kuuntelemattomaksi. Vanhemmalta saatu kielteinen palaute aiheuttaa lapselle aina pahaa mieltä ja jopa häpeää. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää, että vanhempaa suututtaa lapsen tekemä teko eikä lapsi itse. Lapsi ajattelee, että vanhemman suuttuminen on lapsen vika, vaikka tilanteeseen on vaikuttanut hyvin monta muutakin asiaa.
Lue myös:
Sen sijaan, että vanhempi ainoastaan moittii lasta, kannattaa yrittää selvittää miksi lapsi toimii niin kuin toimii. Lapsi voi tarvita ohjeita, miten vastaavassa tilanteessa pitäisi mieluummin toimia. Jos lapsi esimerkiksi hapsuttaa saksillaan keittiön pöytäliinan, lasta voi kehottaa ottamaan seuraavalla kerralla askartelulaatikosta luvallista leikeltävää.
Hankalalta tuntuva käyttäytymiseen voi olla helpompi suhtautua, kun ymmärtää että lapsi toimii jonkin tarpeen ajamana. Välillä lapsi tekee kiellettyjä asioita saadakseen vanhemman huomion. Lapsi voi esimerkiksi käyttäytyä hyvin ärtyisästi, jos hän kokee ettei häntä huomioida tarpeeksi. Lapsi hankkii itselleen mieluummin negatiivista huomiota, kuin jää ilman huomiota.
3. Nyt istut siinä tai muuten…
Aikuinen voi saada lapsen toimimaan haluamallaan tavalla pakkokeinoin. Pelko ei kuitenkaan ole hyvä keino vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen. Tämä kasvatuskeino vähentää luottamusta vanhempien ja lasten välillä ja aiheuttaa lapselle ahdistusta. Lapsi oppii mallista, että pelottelun avulla asiat saa tapahtumaan haluamallaan tavalla. Harva vanhempi haluaa opettaa lastaan riitapukariksi.
Lapselle on hyödyllisempää oppia ymmärtämään, miksi kannattaa toimia tietyllä tavalla. On toivottavaa, että hyvä käytös ruokapöydässä johtuu siitä, että lapsi haluaa ottaa muut huomioon, eikä siitä että lapsi pelkää tottelemattomuuden seurauksia.
Lapsen pitää oppia, että hän pystyy valitsemaan, miten toimii. Lapsen on myös hyvä ymmärtää, että vaikka vanhempi arvostelisi lapsen toimintaa, lasta rakastetaan silti yhtä paljon kuin ennenkin. Ylilyöntien välttämiseksi ongelmalliset tilanteet kannattaa käydä läpi jo etukäteen ja sopia miten tilanteessa toimitaan. Sääntö pätee niin sisarusten väliseen kinasteluun, sukulaisvierailuihin kuin kauppareissuihinkin.
Lähde: Psychology Today, MLL
