Telkkarit, kännykät, tietsikat, läppärit, konsolit, tabletit ja muut ruutuvekottimet ovat osa tavallista arkeamme. Kun kaiken laskee yhteen, saavat perheen pienimmätkin usein aimo annoksen ruututuijottelua. Kuinka paljon lapsi saisi viettää aikaa ruudun ääressä? Millaiset ovat hyvät ruutuaikasäännöt?
Viimeksi päivitetty 21.6.2012
Erilaisia medialaitteita on arjessamme enemmän kuin koskaan ennen. Myös lapset altistuvat ruutujen välkkeelle harva se päivä: toukokuussa lasten terveyden vuosittaisessa konferenssissa Glasgowssa puhunut psykologi Aric Sigman arvioi, että tavallisella lapsella on kotonaan pääsy päivittäin viidelle eri ”ruudulle”. Jo pienikin lapsi voi tapittaa useita ruutuja päivän aikana: telkkarista katsotaan lastenohjelmat, iPadilla pelataan palapeliä, kännykästä katsellaan kotivideoita ja tietokoneen kautta soitetaan Skypellä mummolle.
Lue myös: Pelaaminen kehittää lasta
Yli seitsemänsadan 0-8-vuotiaan suomalaisen lapsen mediakäyttöä tutkinut Lasten mediabarometri paljastaa, että suomalaisten lasten mediakäyttö alkaa jo varhain. Vauvaikäiset pidetään vielä melko hyvin pois ruutujen äärestä: tutkimuksen mukaan neljäsosa alle vuosikkaista sai katsoa televisiota. Vuoden iän ohittaneista sen sijaan jo kaksi kolmasosaa lapsista katsoi televisiota. Kaksi vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille tv:n katsominen oli jo hyvin yleistä: 90 prosenttia sai katsoa televisio-ohjelmia tai videoita.
Lue myös: Piirretyissä paljon väkivaltaa
Muiden ruutujen äärellä alle neljävuotiaat suomalaislapset viettävät televisioon verrattuna varsin maltillisesti aikaa. Esimerkiksi internetiä käytti tutkimuksen mukaan 0–2 -vuotiaista 8 prosenttia ja 3–4 -vuotiaista 35 prosenttia. Kännykän käyttömahdollisuus oli neljällä prosentilla 0–2 –vuotiaista ja 16 prosentilla 3–4 –vuotiaista.
Pienten lasten ruutukokemukset
Alle 3-vuotias lapsi kokee mediasisällöt enimmäkseen jäsentymättömänä kokemusvirtana. Lapsen ajattelu on vielä hyvin konkreettista, taapero voi esimerkiksi ajatella televisiohahmojen asuvan laitteen sisällä. Voimakkaat äänet ja kuvat pelästyttävät pienen lapsen helposti.
Taaperoikäisen lapsen vanhempien kannattaakin harkita digitaalisen ja audiovisuaalisen median tarpeellisuutta ja suojata lasta liialta mediatulvalta. Mediakokemusten olisi hyvä olla lyhytkestoisia ja leppoisia. Jotkut asiantuntijat kehottavat pitämään taaperoikäiset pois ruutujen ääriltä kokonaan: esimerkisi psykologi Sigmanin mielestä alle kolmivuotiaiden ruutuaika tulisi rajoittaa minimiin.
Lue myös: Lapset mainonnan armoilla
Selvät säännöt helpottavat
Lapsen turvallista mediankäyttöä edistävät perheen selvät ruutuaikasäännöt. Säännöt kannattaa laatia jo pienenkin lapsen kanssa ja lapsen kasvaessa muuntaa niitä lapsen kulloiseenkin ikään ja valmiuksiin soveltuvalla tavalla. Kun hyvät mediakäyttötottumukset luodaan jo ennen kouluikää, tottuu lapsi helpommin pienestä pitäen siihen, että telkkaria ja tietokonetta ei ole lupaa toljottaa rajoituksetta tuntikausia päivässä.
Vinkkejä perheen ruutuaikasääntöihin:
-Sijoita medialaitteet kodin yhteisiin tiloihin, kuten olohuoneeseen. Näin voit valvoa lapsen television katselua, pelaamista tai netin selailua ja lapsi voi helposti tukeutua sinuun, jos jokin mietityttää.
-Osallistu lapsen mediankäyttöön – katsele, pelaa ja keskustele hänen kanssaan. Aikuisen kanssa jaetut mediasisällöt auttavat lasta tulkitsemaan ja käsittelemään mediasisältöjä. Ole läsnä ja käytettävissä, jos lapsi haluaa puhua jostain häntä pelottaneesta asiasta, vaikka pelon aihe voisi aikuisesta tuntua mitättömältä. Lohduta ja selitä.
-Tarkista sisältökuvaukset etukäteen ja varmista, minkä ikäiselle videot, pelit ja muut mediasisällöt sopivat. Suojaa lasta väkivaltasisällöiltä.
-Harkitse tarpeen mukaan myös esto-ohjelmia ja salasanoja etenkin tietokoneelle.
-Rajoita ruutuaikaa esimerkiksi munakellolla: lapsi tietää, että esimerkiksi piirrettyjen katsominen päättyy, kun kello pirisee.
-Varmista, että lapsesi median parissa viettämä aika on tasapainossa luovan leikin ja ulkoleikkien kanssa.
-Varmista, että lapsesi nukkuu riittävästi. Illalla ruudun lumo ei saa myöhästyttää nukkumaan menoa ja vähentää lepoaikaa.
-Tarkastele omaa tapaasi katsoa ja kuluttaa mediaa. Muista, että olet lapsesi tärkein roolimalli ja muuta tarvittaessa käyttötottumuksiasi.
Teksti: Hanna Brockman
Kuva: Crestock
Lähteet:
–BBC:Childhood ”screen time”: Warning over TV and computers
–MLL: Median hallinnan muistilista ja Matkalla mediaan – opas perheen yhteiselle mediamatkalle
–Mediakasvatus.fi: Lapset ja media – kasvattajan opas ja Lasten mediabarometeri 2010
Lue myös:
