Kasvatus on nyt tapetilla. Tiikeriäidiksi tituleerattu oikeustieteen professori Amy Chuan peräänkuuluttaa auktoritääristä kasvatusta ja vanhempien valtaa. Michael Winterhoff näkee lapset narsistisina nautinnon tavoittelijoina. Mutta Jukka Laajarinne antaisi lasten vain leikkiä. Miksi?

Viimeksi päivitetty 8.9.2011

Viime aikojen kohunäkemykset ”oikeanlaisesta” kasvatuksesta poikkeavat toisistaan suurestikin, mutta yhdestä asiasta ollaan yksinmielisiä: nykyvanhemmat eivät osaa kasvattaa.

 



 

Leikkiminen kielletty -kirjan kirjoittaja Jukka Laajarinne ei pidä tällaisia yleistyksiä mielekkäinä. Hänen mukaansa on vain hyvä, että lapset pääsevät vaikuttamaan perheiden päätöksentekoon enemmän kuin 50-luvulla.

”Pitäisi lähteä ajatuksesta, että lapsi ei ole jokin muovailuvahakappale, josta saadaan parinkymmenen vuoden päästä kenties ihan menestyvä aikuinen. Ajateltaisiin mieluummin, että tässä on nyt ihminen, jolla on 20 vuotta elämää, ennen kuin se on toisenlainen ihminen. Tällä matkalla, joka kuljetaan, on paljon suurempi merkitys kuin päämäärällä. Nykyisyyttä ei pidä uhrata tulevaisuudelle”, Laajavuori kertoo YLE:n haastattelussa.

 

Koululaitos uusiksi!

Laajarinteen mukaan kouluissa nähtävillä oleva niskurointi-ilmiö on ennemminkin peräisin yleisestä yhteiskunnan tilasta kuin siitä etteivät vanhemmat osaisi kasvattaa. Koulujärjestelmä ei sovi yhteen nyky-yhteiskunnan lapsikulttuurin kanssa.

Sen sijaan että koulu rakentaa lapsista kulutusyhteiskunnan tulevia rattaita, pitäisi koulun ottaa lapset enemmän heidän omilla ehdoillaan. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Laajarinteen käytännön ehdotukset ovat seuraavia: Koulupäivät voisivat olla lyhyempiä. Päiviä lyhentämällä ryhmätkin voisivat olla pienempiä.

Suuriakin linjauksia löytyy. Laajarinteen ajattelussa on nähtävissä kasvatusfilosofi John Deweyltä tuttu pragmaattinen ajattelutapa. Lasten pitää päästä vaikuttamaan omaan yhteisöönsä jo lapsina. Vain näin heistä kasvaa yhteiskuntaan vaikuttavia kansalaisia.

 

Teksti: Jarkko Uro
Kuva: iStockphoto

 

Ylen juttu: Vanhemmuus on kuluttavampaa kuin koskaan aikaisemmin

 

Lue myös:

Lapsille enemmän vaikutusvaltaa

Kasvatusohjelmat hakoteillä

Kivikautiset keinot käyttöön

Mitä mieltä olet artikkelista?