Kun lapsi saa tehdä aikuisen kanssa itse joulukalenterinsa, kalenteri muuttuu lahja-automaatista omin käsin tehdyksi luomukseksi, johon vanhemmat voivat kätkeä tavaran lisäksi lupauksia hauskasta yhdessäolosta.
Viimeksi päivitetty 15.11.2011
Norjassa joulukalenteri tehdään tyypillisesti itse, sillä markettikalentereita pidetään laiskan vanhemman vaihtoehtona. Suomessa kalenteritehtailu ei ole vielä mikään kovin ison luokan trendi, vaikka kyllä koto-Suomestakin kalenterinikkareita löytyy.
Itse tehdyn joulukalenterin etu on siinä, että sinä saat itse päättää, mitä luukuista löytyy. Yllätyskätköt voi myös tehdä juuri sen kokoisiksi kuin haluaa, joten kalenteriin mahtuu halutessa esimerkiksi isommatkin suklaayllätykset. Jos taas haluaa, että lapsi ei saa epäterveellisiä herkkuja päivittäin, voi kalenteriin laittaa vaikkapa kuivahedelmiä.
Mitä yllätykseksi?
Kalenteriin voi tietysti piilottaa jotain sellaista mitä kauppakalentereistakin löytyy: tarroja, suklaata tai vaikkapa kiiltokuvia. Isoimpiin luukkuihin voi sujauttaa vaikkapa pikkuauton.
Itsetehdyn kalenterin etu on kuitenkin siinä, että luukuista löytyvien yllätyksien ei tarvitse olla kauppakalenterien tapaista materiaa. Kalenterin avulla joulun alun toimintaa voi ohjata hauskan yhdessä olon suuntaan. Makeisien, lelujen ja kuvien lisäksi kalenteriin voi laittaa lappuja, joissa kerrotaan, mitä päivällä tullaan tekemään.
Toimintalippujen avulla joulukuun saa täytettyä hauskalla tekemisellä: uimahallia, puistoilua, kaverin kanssa riehumista. Aikuisesta vähäpätöiset jutut saattavat olla lapsen suosikkeja. Lapsi varmasti nauttii myös siitä, että lapussa luvataan lukea lapselle hänen valitsema kirja heti aamiaisen jälkeen. Anna mielikuvituksesi lentää!
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Toimittajan kalenteri
Kalenterin tekeminen ei vaadi suuria askartelulahjoja. Kokeilin jutun innoittamana tehdä joulukalenterin viisivuotiaan poikani kanssa.
Tekeminen osoittautui yllättävän helpoksi. Lapsella oli todella hauskaa koko iltapäivän. Jännittävä puuhailu alkoi askartelukaupasta, jossa lapsi sai itse valita materiaaleja. Kuvassa näkyy eräs pojan suosikkivalinta eli metallinen ketju. Liimasimme sen kiinni kartonkiin. Jossain vaiheessa liiman sekaan ajautui myös kumilenkki, minkä myöhemmin peitimme kultahileellä.
Kartongista valmistetut kalenteriluukut eivät tahtoneet pysyä liimalla paikoilleen, joten päätimme laittaa pikkuautoja luukkujen päälle.
Kalenteri näyttää tältä valmiina. Osa rasioista on pohjattomia, sillä tarkoituksena on laittaa makeisien ja tarrojen lisäksi myös päivän toimintaa ohjaavia lippusia. Kun osan luukuista on tehnyt varta vasten lappuja varten, tulee kalenteriin väkisinkin lappupäiviä.
Askartelun ainoana miinuksena oli kodin muuttuminen kultahilelaaksoksi. Poika nimittäin kaatoi ison kultahile purkin vahingossa lattialle. Mutta kaunistahan se kimallus vain on, vai mitä?
Jos olet tehnyt kalenterin tai sinulla on idea, jaa vinkkisi lukijoiden kanssa, niin saamme listattua mahdollisimman monta tapaa rakentaa joulukalenteri.
Teksti: Jarkko Uro
Kuvat: Jarkko Uro ja Crestock
