Antibiootit tuhoavat mikrobeja niin hyvässä kuin pahassa. Samalla kun pahat pöpöt häädetään, tulee usein lähtöpassit myös terveyttä edistäville kavereille. Kun imettävä äiti syö antibiootteja, vauva saa maidon mukana pienen määrän samoja mikrobeja tuhoavia aineita. Voiko maidon mukana tulleista antibiooteista olla haittaa lapsen suolistomikrobistolle?
Viimeksi päivitetty 6.4.2017
Antibioottien käyttö imetysaika on hyvin yleistä. Usein päädytään toteamaan, että antibioottien määrä äidinmaidossa jää niin pieneksi, ettei siitä ole haittaa.
Asia ei välttämättä ole aivan näin yksinkertainen.
”Tutkimusten mukaan yksi yleisimmistä äidin imetyksen aikaisen lääkityksen haittavaikutuksista on vauvan ripuli äidin antibioottikuurin aikana, mikä viittaa siihen, että antibiootti vaikuttaisi haitallisesti vauvan suolistobakteeristoon”, tutkija Katri Korpela vauvojen suolistomikrobistoa kartoittavasta HELMi-tutkimuksesta vastaa.
Antibioottityyppi vaikuttaa antibioottialtistukseen
Osa antibiooteista siirtyy rintamaitoon suurina, osa taas todella pieninä pitoisuuksina.
”Penisilliini- ja kefalosporiinityyppiset antibiootit siirtyvät rintamaitoon heikosti, kun taas esimerkiksi siprofloksasiini ja makrolidit siirtyvät merkittävissä määrin. Siprofloksasiinia ei suositella käytettäväksi imetyksen aikana. Parasta on siis keskustella lääkärin kanssa kyseisen antibiootin mahdollisista vaikutuksista lapseen”, Korpela sanoo.
Imetys tauolle kuurin ajaksi?
Kannattaako imetys sitten lopettaa antibioottikuurin ajaksi? Kysymykseen ei ole yksioikoista vastausta. Imetyksestä on vauvalle hyötyä etenkin silloin, kun äiti sairastaa, sillä vauva saa äidiltä vasta-aineita. Jos äiti toisaalta äiti pn pitkällä makrolidikuurilla ja tehokkaasti maitoon siirtyviä antibiootteja ajautuu vauvaan, on mahdollista, että vauvan suolistomikrobisto köyhtyy.
”Tällä hetkellä ei tiedetä, onko imettämisesti antibioottikuurin aikana vauvan suolistobakteeristolle enemmän haittaa vai hyötyä. HELMi-tutkimuksessamme pyrimme selvittämään tätäkin asiaa, jotta saadaan tarkempaa tietoa eri antibioottityyppien vaikutuksesta rintamaidon kautta vauvan bakteeristoon”, Korpela kertoo.
Imetystauko vai imetyksen ajoittaminen?
Imetystä ei välttämättä tarvitse lopettaa lääkekuurin ajaksi, jos sen ajoittaa oikein.
”Lääkäriltä kannattaa kysyä, milloin antibiootti saavuttaa korkeimman pitoisuutensa rintamaidossa. Näin voi yrittää arvioida, miten antibiootin ottaminen ja imettäminen kannattaa ajoittaa, jotta vauvan saama antibiootin pitoisuus olisi mahdollisimman pieni”, Korpela neuvoo.
Tällä hetkellä perheen on päätettävä itse, mitä tehdä imetykselle antibioottikuurin aikana, sillä tutkimustiedon puuttuessa ei voida sanoa, mikä olisi paras tapa menetellä.
Imettääkö vai ei – pohdi ainakin näitä:
- Onko kyseessä antibiootti, josta suuri osa imeytyy maitoon? Äidin ollessa siprofloksasiini-tai makrolidikuurilla, imetystaukoa kannattaa harkita.
- Kuinka monta milligrammaa äiti ottaa antibioottia vuorokaudessa? Jos kyseessä on huonosti maitoon siirtyvä antibioottityyppi, eikä kuurikaan ole kovin tymäkkä, äidinmaidosta voi olla vauvalle enemmän hyötyä kuin haittaa antibiootista huolimatta.
- Kuinka pitkästä antibioottikuurista on kyse? Mitä pidempi kuuri on, sitä suurempaa haittaa siitä voi olla vauvan kehittyvälle suolistomikrobistolle.
- Miten vauva suhtautuu hörppyyttämiseen? Jos äiti haluaa jatkaa imettämistä antibioottikuurin jälkeen, korvikemaito olisi hyvä hörppyyttää vauvalle, sillä tuttipullo voi sekoittaa vauvan imuotteen.
- Jaksaako sairas äiti hörppyytys- ja lypsämisrumbaa?
Päätöksentekoon voi hakea tukea antibioottikuurin määränneeltä lääkäriltä.
Ihmisten osalta tutkimus on kesken, eikä äidin antibioottikuurien vaikutusta vauvojen suolistomikrobistoon ja terveyteen tunneta vielä kovinkaan hyvin. Hiirillä tehtyjen kokeiden perusteella voidaan sanoa, että pienempikin antibioottialtistus vaikuttaa hiirivauvan mikrobistoon.
”Hiirien kohdalla tiedetään, että pitkään jatkuva vähäinenkin antibioottialtistus varhaisella iällä vaikuttaa suolistobakteeriston kautta aineenvaihdunnan kehittymiseen ja lisää ylipainoriskiä”, Katri Korpela vauvojen suolistomikrobistoa tutkivasta HELMi-tutkimuksesta kertoo.
Tilanne on kuitenkin eri lyhyiden kuurien osalta.
”Hiiritutkimuksen koetilannetta ei voi verrata ihmisiin ja siihen, että äiti saa muutaman päivän antibioottikuurin ja pieni osa lääkkeestä siirtyy vauvaan”, Korpela sanoo.
HELMi-tutkimus tarjoaa lähiaikoina tähän kysymykseen selkeämmän vastauksen.
