Sijaisimetystä saatetaan oudoksua. Imetyksen jakaminen ystävän tai sukulaisen kanssa voi kuitenkin olla hyödyllistä. Lue, miksi äidit ovat lähteneet sijaisimetykseen mukaan.
Viimeksi päivitetty 7.4.2014
Saku kotiutui synnytyssairaalasta pullovauvana. Hän söi korviketta ja rintapumpulla lypsettyä maitoa kaksikuiseksi saakka.
”Lapsi hylki rintaa ilmeisesti siksi, kun maitoa tuli niin hitaasti”, Kati, 39, kertoo.
Kati sai kuulla vierailulla, että hänen ystävänsä oli sijaisimettänyt aikaisemmin sukulaislasta. Kati sai heti ajatuksen. Hän halusi, että hänen ystävänsä imettäisi tissiä vieroksuvaa Sakua, jotta lapsi oppisi imemään rintaa.
”Minulla on matalat rinnanpäät. Kaverillani on puolestaan isot nännit. Maito myös suihkuaa ystäväni rinnoista. Itselläni ei ole yhtä vuolas maidontuotanto”, Kati kertoo.
Lue myös: Näin onnistut imetyksessä
Suihkumaito totutti rintaan
Sakulle annettiin useaan otteeseen helposti imettävää suihkumaitoa. Samalla Kati alkoi imettää Sakua rintakumin kanssa.
”Sijaisimetyksestä oli hyötyä minun imettämiselle. Se antoi varmuutta jatkaa rinnalle yritystä. Onnistuin, kun Saku oli kolmekuinen”, Kati kertoo.
Sijaisimetyksestä ei useinkaan puhuta avoimesti. Eniten Katia pelotti kertoa asiasta omalle miehelleen. Onneksi mies suhtautui positiivisesti sijaisimetykseen.
Nyt Saku on 1 vuotta 3 kuukautta. Kati imettää Sakua edelleen.
Lue myös: Imettäjät ovat villipetoja
Helppoa lastenhoitoa
Kun Jaana, 37, oli kymmenen vuotta sitten yliopistolla puolitoistavuotiaan lapsensa kanssa, sijaisimetys helpotti huomattavasti tilannetta.
”Olin pyytänyt ystävän mukaan lapsenhoitajaksi luennon ajaksi. Hänellä oli mukanaan oma lapsi, jota hän imetti. Luento oli sellainen, ettei lasta olisi voinut ottaa mukaan. En myöskään olisi itse päässyt ulos lapsen luokse”, Jaana kertoo.
Ystävykset olivat sopineet, että Jaanan lapsi saisi rintamaitoa ystävältään, jos tilanne sitä vaatisi. Ja niin juuri kävi.
”Esikoiselleni tuli maitonälkä ja ystäväni hoiti asian pois päiväjärjestyksestä”, Jaana kertoo.
Lue myös: Mitä tehdä kun imetys sattuu?
Sijaisimettäminen on turvallista
Imetyksen tuki ry:n vertaistukikoordinaattori Liisa Ansio ei näe sijaisimettämiselle esteitä, jos imettäjä ja lapsi ovat terveitä.
”Aivan vastasyntyneelle en suosittelisi sijaisimetystä. En myöskään silloin jos imettäjä syö lääkkeitä tai jos lapsen oma äiti on imetysdieetillä”, Ansio huomauttaa.
Sijaisimetys ei kuitenkaan ole pelkästään vanhemman valinta.
”Vauvalla on oma tahto ja omat ajatuksensa. Vauva ei ole mikään paketti, jota voi siirrellä äidiltä toiselle. Mutta jos vauva suostuu sijaisimetettäväksi, eikä ahdistu, siitä ei ole mitään haittaa”, Ansio sanoo.
Lue myös: Rintamaito pumppaa järkeä päähän
Avoimempaa imetyskulttuuria
Imetys koetaan hyvin henkilökohtaisena asiana. Siksi vieraan lapsen imettämistä saatetaan pitää omituiseksi. Toiset saattavat jopa tuomita sijaisimettämisen.
”Toiset ajattelevat maitoa ruumiineritteenä. Se että maitoa annettaisiin vieraalle, saattaa tuntua toisista todella oudolta”, Ansio sanoo.
Aikaisemmin sijaisimetys oli paras tapa auttaa vähämaitoisia perheitä. Sairaaloissa oli vielä 60-luvulla ammatti-imettäjiä. Silloin sijaisimetystä pidettiin normaalina käytäntönä. Nyt ajatellaan: jos imetys ei onnistu tai oma maito ei riitä, kaupasta ostetaan korviketta.
”Harmittaa tällainen korvikekeskeisyys. Sijaisimettämistä harjoittaneiden äitien ei tarvitsisi minusta elää kaapissa asian kanssa. Hämmästelyn sijaan toivoisin juuri avoimempaa imetyskulttuuria”, Ansio huomauttaa.
Tytti, 34, teki imetti serkkunsa lasta kokeillakseen, miltä toisen lapsen imettäminen tuntuu.
”Imetys tuntui alkuun jotenkin hassulta, kun rinnalta tapitti toisenlaiset mutta kuitenkin intensiivisesti tuijottavat silmät”, Tytti kertoo yli kymmenen vuotta sitten tapahtuneesta imetyskokeilusta.
Myös serkun lapsen imuote erosi oman lapsen otteesta.
”Se ei tuntunut kuitenkaan mitenkään luonnottomalta. Kummalliselta ainoastaan positiivisella tavalla. Serkkuni imetti myös omaa lastani samalla. En voisi antaa kenen tahansa imettää lastani. Tärkeää on huomioida imettäjän elintavat, sillä niistä riippuu, millaista maitoa vauva saa”, Tytti huomauttaa.
