Uusi englantilainen tutkimus löysi aikataulutetusti syötettyjen ja lapsilähtöisesti syötettyjen lasten älykkyydestä eron.
Viimeksi päivitetty 23.5.2012
Essexin ja Oxfordin yliopistojen yhteisponnistuksella tuotetun tutkimuksen mukaan vauvan lapsilähtöinen syöttäminen nostaa lapsen älykkyyttä.
Syöttötavan pitkittäisvaikutuksia mitannut tutkimus havaitsi, että lapsilähtöisesti syötetyillä lapsilla oli 8-vuotiaana noin viisi pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin lapsilla, joita oli vauvana syötetty aikataululähtöisesti.
Sama tulos näkyi myös englantilaisissa tasokokeissa lasten ollessa viisi, seitsemän, yksitoista ja neljätoista.
Älykkyysosamäärän kasvaminen näkyi sekä pullo- että rintasyötetyillä lapsilla. Tutkimusaineistoon kuului noin 10000 lasta.
Lue myös: Mitä vauva syö?
Merkittävä ero
Ilmennyt viiden pisteen ero ei ole niin suuri, että se tekisi luokan tyhmimmästä viisaista. Ero on kuitenkin merkittävä.
”Esimerkiksi 30 oppilaan luokassa älykkyysosamäärältään 15. lapsi nousisi neljän tai viiden älykkyysosamääräpisteen korotuksella sijalle 11 tai 12”, tutkimusjohtaja Maria Iacovou kertoo.
Tutkijat ymmällään
”Tässä vaiheessa on oltava varovainen johtopäätöksissä. Emme pysty tarkalleen sanomaan, mistä tämä ero johtuu. Tarvitsemme lisätutkimusta, ennen kuin ymmärrämme, minkälaisesta prosessista on kysymys”, Iacovou sanoo.
Tulokset voivat johtua äidin erilaisesta tavasta kasvattaa lasta. Esimerkiksi äidin ikä, koulutus ja varallisuus vaikuttavat lapsen tulevaan älykkyysosamäärään. Perhetaustan vaikutukset on kuitenkin yritetty poistaa tuloksesta.
”Näyttää siltä, että itse aikataulalähtöinen syöttö eikä äidin ominaisuudet tekee eron”, Iacovoi sanoo.
Piilevä kolmas tekijä?
Tiedetoimittaja ja Skeptical Dad -blogin kirjoittaja Matt Kaiser on tutkijoiden kanssa eri mieltä. Hänen mukaansa älykkyysosamäärä ei kasva itse syöttämistavan takia.
Kaiserin oma tulkinta tuloksesta on seuraava: huolehtiva ja huomiota antava persoonallisuuspiirre valitsee vauvan syöttötavaksi herkemmin lapsilähtöisen. Näin ollen vaikuttava tekijä olisi aika, jonka vanhempi viettää lapsen kanssa.
Tätä tulkintaa tukee tutkimuksessa esiin tullut seikka. Äidit jotka syöttivät aluksi aikataululähtöisesti, mutta jotka lopulta vaihtoivat lapsilähtöisyyteen saavuttivat saman tuloksen kuin koko vauvaiän lapsilähtöisesti syöttäneet vanhemmat.
Kaiserin mielestä on selvää, että jokin muu seikka kuin itse syöttäminen vaikuttaa lapsen tulevaan älykkyysosamäärään. Tämä on nähtävissä tutkimustuloksesta: äidin pelkkä lapsilähtöisen syöttämisen aie tuottaa korkeamman älykkyyden.
Tutkimus julkaistiin European Journal of Public Health -lehdessä.
Lähde: Science Daily, Sceptical Dad
Teksti: Jarkko Uro
Kuva: Crestock
Lue myös:
Imetys – kuinka usein on tarpeeksi?
Lapsen ravinto ensimmäisinä kuukausina
Aiheuttaako pitkä täysimetys allergioita?
Rintaruokitut vähemmän vihamielisiä?
Suomalaislapsia ei imetetä tarpeeksi pitkään
