Viimeksi päivitetty 24.2.2010
Äidinmaito koostuu pääasiassa proteiineista, rasvoista ja hiilihydraateista, mutta sisältää lukuisia muita tärkeitä apuaineita, jotka auttavat lasta kasvun tiellä.
Proteiineja: Äidinmaidon sisältämä proteiini on ihanteellisessa muodossa ihmisvauvalle. Maidossa on 70 prosenttia heraproteiinia ja 30 prosenttia kaseiinia. Tämä suhde selittää maidon helpon sulavuuden.
Rasvoja: Äidinmaito on rasvaista ja ravitsevaa. Rasvan määrä riippuu siitä, onko kyseessä imetyskerran alkupuolella vai loppupuolella heruva maito – imetyskerran alussa täysistä rinnoista erittyy vetisempää maitoa. Mitä tyhjemmästä rinnasta maitoa tulee, sitä rasvaisemmaksi se muuttuu.
Äidinmaito on rasvan laadultaan erityisen sopivaa ihmislapselle. Äidinmaito sisältää myös lipaasi-nimistä entsyymiä, joka auttaa rasvan imeytymistä pilkkomalla rasvaa vauvan suolistossa. Monia rintamaidosta löytyviä rasvahappoja ei ole äidinmaitokorvikkeissa, sillä korvikkeet ovat tavanomaisimmin lehmänmaitopohjaisia, ja lehmän maito puolestaan on kehittynyt ravitsemaan vasikkaa.
Hiilihydraatteja: Maidolle makean maun antava laktoosi, eli maitosokeri, on äidinmaidon tärkein hiilihydraatti. Vauvan suolisto ei käytä laktoosia hyväkseen kovinkaan tehokkaasti, ja osa laktoosista jää pilkkoutumatta. Laktoosi ei silti mene hukkaan, sillä suoliston maitohappobakteerit saavat pilkkoutumattomasta laktoosista niille tärkeää ravintoa.
Tiede tutkii edelleen
Äidinmaidon koostumusta tutkitaan jatkuvasti, ja vieläkään ei ole täysin selvitetty, mitä kaikkea se sen koostumus sisältää. Se tiedetään, että äidinmaidon aineosat ovat immunologisesti aktiivisia, eli ne parantavat vauvan vastustuskykyä.
Äidinmaidon proteiineihin kuuluu myös suoja-aineita, entsyymejä, hormoneja ja kasvutekijöitä, jotka edesauttavat esimerkiksi suoliston ja hermoston kypsymistä. Tauriini-aminohappo puolestaan on elintärkeä lapsen sappihappojen muodostumiselle. Vauva saattaa tarvita tauriinia myös aivojen kehittymiseen.
Hiilihydraattien joukossa on pieni määrä ologisakkarideja. Oletetaan, että nämä hiilihydraatit saattavat olla merkityksellisiä lapsen puolustuskyvylle.
Lue myös: Tissi ei kelpaa
Maidon synty
Rintojen fysiologinen valmius imetykseen kehittyy raskauden aikana. Maitotuotantoa säätelevät useat hormonit, joista tärkeimmät ovat oksitosiini ja prolaktiini.
Prolaktiini verenkierrossa saa maidon muodostumaan rintaan. Prolaktiinia erittyy aivolisäkkeestä sitä enemmän mitä tiheämmin lapsi juo maitoa. Esimerkiksi yöimetykset lisäävät hormonieritystä ja lisäävät maitomäärää.
Oksitosiinia erittyy verenkiertoon imetyksen aikana. Hormoni saa rinnan sileät lihakset supistumaan. Seurauksena lapsi saa juotua rinnan tyhjäksi, ja maitoon pääsee erittymään enemmän rasvaa.
Äiti, syö fiksusti
Maidon tuotantoprosessi ei tapahdu imettävässä äidissä ilman lisäenergian tarvetta Äiti tarvitsee vuorokaudessa noin 500 kaloria enemmän energiaa erittäessään maitoa: tämän saa esimerkiksi parista hyvinpäällystetystä voileivästä.
Maidontuotanto ei kuitenkaan lopu, vaikka äiti söisi huonosti. Silloin maidon valmistamiseen tarvittava energia otetaan kehon rasvavarastoista.
Lue myös:
Lähde: STM: Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus
