Uni, tai sen puute, on pienten lasten vanhempien kestopuheenaihe. Toiset tuskailevat rikkinäisten öiden kanssa ja toiset kerskailevat, kuinka heillä on nukuttu täysiä yöunia alusta saakka. Niin tai näin, nukkuminen kannattaa ottaa vakavasti, sillä unenpuutteen seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
Viimeksi päivitetty 4.12.2007
Uni, tai sen puute, on pienten lasten vanhempien kestopuheenaihe. Toiset tuskailevat rikkinäisten öiden kanssa ja toiset kerskailevat, kuinka heillä on nukuttu täysiä yöunia alusta saakka. Niin tai näin, nukkuminen kannattaa ottaa vakavasti, sillä unenpuutteen seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
Lue myös: Faberin menetelmä avuksi lasten uniongelmiin
Vauvan uni on erilaista kuin aikuisen uni
Ensimmäisten elinkuukausien aikana ihmisen unesta ainakin puolet on niin sanottua vilkeunta (tunnetaan myös nimellä REM-uni). Tämän arvellaan johtuvan muun muassa siitä, että pienellä vauvalla on ympäristössään ja uusissa kokemuksissaan niin paljon sulateltavaa, että siihen tarvitaan REM-unta, jonka aikana ihmisen lihaksisto on lamaantunut, mutta aivojen erityisesti tunteisiin liittyvät osat ovat aktiivisessa tilassa.
Vauvan uni alkaa muistuttaa aikuisen unta noin puolen vuoden iässä, jolloin myös REM-unen osuus kaikesta unesta vähenee noin kolmannekseen.
Aktiivisten vilkeunijaksojen aikana vastasyntynyt saattaa liikehtiä, äännellä ja ilmehtiä niin paljon, että vanhemmat saattavat erehtyä luulemaan lapsen heränneen.
Lue myös: Lohduton itku jättää pitkät jäljet
Unen puutteella kohtalokkaat seuraukset
Lievimmillään unen puute — oma tai lapsen — hankaloittaa lapsiperheen elämää: Vanhemmat ovat kärttyisiä, lapsi on itkuinen ja levoton. Päivät kuluvat kuin oudossa pumpulissa ja yöt huolestuttavat jo etukäteen.
Pahimmillaan unen puutteen pitkäaikaiset seuraukset voivat olla hyvin vakavia. Mieliala laskee, älyllinen suorituskyky ja energia-aineenvaihdunta heikkenevät, elimistön tulehdusarvot nousevat, stressihormonin eritys lisääntyy ja kasvuhormonin tuotanto hiipuu.
Kaiken kaikkiaan ihmisen elimistö ei toimi kuten sen pitäisi toimia eikä ihminen siksi pysty valveilla ollessaan toimimaan, kuten hän normaalisti toimisi. Äkäinen ja väsynyt vanhempi voi olla lyhytpinnainen ja itkuinen, ja tällaisessa mielentilassa vuorovaikutus niin kumppanin kuin oman lapsen kanssa voi kärsiä huomattavasti.
Jos rotalta evätään uni muutamaksi viikoksi, se kuolee. Unta vaille jätettyjen rottien kova kohtalo todistaa, kuinka valtavan tärkeä merkitys nukkumisella on, vaikka vastaavaa ei ihmisillä tietenkään pystytä testaamaan.
Lue myös: Vitutusventtiili väsyneille vanhemmille
Paljonko unta on tarpeeksi?
Unta vastasyntyneet ja vähän vanhemmatkin lapset tarvitsevat huomattavasti enemmän kuin aikuiset, joille riittävä määrä useimmiten on noin 7-8 tuntia vuorokaudessa.
Ensimmäisen kolmen elinkuukauden aikana vauva nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, 1-3 tuntia jokaisen syötön välillä. Kolmikuukautisesta puolivuotiaaksi lapsi nukkuu 3-4 päiväunet ja suurimman osan yöstä. Puolivuotiaasta vuoden ikäiseksi lapsi nukkuu 1-3 päiväunet ja lisäksi 10–12 tuntia yöllä. Noin 2-3 vuoden ikään saakka moni lapsi nukkuu ainakin yhdet 1-3 tunnin päiväunet ja lisäksi 11–12 tuntia yössä.
Yksilölliset erot lasten välillä voivat kuitenkin olla huomattavat eikä mitään ehdottomasti oikeita tai vääriä unimääriä ole. Tarkkaavainen vanhempi huomaa kyllä, kuinka paljon unta oma lapsi tarvitsee ja milloin päiväunille ei enää ole tarvetta.
Vauvan tultua taloon noin joka kolmannessa perheessä uuteen nukkumisrytmiin totuttelu ei käy kädenkäänteessä. Tutustu lastensairaanhoitaja Karin Naphaugin vinkkeihin ja ohjeisiin, kuinka hyvää unta voi yrittää houkutella eri ikäkausina.
