Haasteet unirytmissä ovat yleisiä pikkulapsiperheissä. Joskus tilanne voi olla perheen kannalta hyvin kuormittava.
Vanhemmat ovat vastuussa lapsensa riittävästä unensaannista. Aina riittävän unen takaaminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Pattitilanteessa asiantuntijoiden antamat ohjeet auttavat eteenpäin.
Miksi lapsi vastustelee?
Gabriele Svedin mukaan monet tekijät vaikuttavat pikkulapsen nukkumaanmenon ongelmiin.
”Joillakin on sairauksia tai ongelmia, jotka voivat selittää univaikeuksia. Suurin vaikutus on kuitenkin elämäntavoilla, kasvatuksella ja elämän säännöllisyydellä.”
Luo selkeä rytmi
Selkeä päivärytmi säännöllisine ruokailuineen ja ulkoiluineen edistää myös yöunien sujumista. Joskus lapsen uniongelmat voivatkin johtua esimerkiksi huonosti ajoitetuista päiväunista. Tällöin ratkaisu on päiväunien siirtäminen aikaisemmaksi.
”Lapsi ei yksinkertaisesti ole väsynyt, jos hän on nukkunut pitkät päiväunet myöhään iltapäivällä. Tämä vähentää unipainetta ja nukahtaminen illalla on vaikeampaa”, Sved sanoo.
Riittävästi huomiota päivällä
Lapselle on myös tarkeää saada riittävästi vanhempiensa huomiota päivän aikana. Jos lapsi ei saa läheisyydentarvettaan tyydytettyä päivällä, hän vaatii vanhempiensa seuraa illalla.
Syy nukahtamisvaikeuksiin löytyy toisinaan jostain muualta kuin perheen toiminnasta. Myös nukahtamisympäristön olosuhteet voivat vaikeuttaa nukahtamista. Esimerkiksi vuodenaikoihin liittyvä valoisan ajan vaihtelu vaikuttaa Svedin mukaan lapsen uneen.
”Valo virkistää ja vähentää melatoniinin eritystä. Melatoniini taas vaikuttaa keskeisesti uni-valverytmiin. Kesäisin unirytmi onkin usein hieman viivästynyt juuri valosta johtuen. Valon virkistävän vaikutuksen vuoksi kodin valaistusta on hyvä vähentää iltaisin. Joskus ulkoa tulevan valon himmentäminen pimennysverhoilla auttaa palauttamaan unirytmin”, Sved neuvoo.
Suosi rutiineja
Vanhempien tehtävä on luoda lapsen nukahtamiselle otolliset puitteet. Iltarutiinit ovat unirytmin ylläpitämisen kannalta hyvin tärkeitä. Rutiinit tuovat lapselle turvaa ja auttavat lasta rauhoittumaan ja saamaan unen päästä kiinni. Loppuillasta kannattaa myös luoda kotiin mahdollisimman rauhallinen tunnelma.
”Juuri ennen nukkumaanmenoaikaa kannattaa suosia mieluummin hiljaista leikkiä ja satujen lukemista kuin esimerkiksi television katselua tai kovaa juoksua. Täyttävä iltapala varmistaa, ettei lapselle tule nälkä yöllä. Iltapesu ja rauhallinen oleilu vanhempien kanssa iltasatua lukien ovat hyvä rutiini juuri ennen nukkumaanmenoa”, Sved kertoo.
Pidä kiinni nukkumaanmenoajasta
Nukkumaanmenoaika on yritettävä pitää mahdollisimman samanlaisena viikonpäivästä riippumatta, sillä jo parin tunnin poikkeama normaalirytmistä saattaa sekoittaa lapsen unirytmin. Lapsen ei siis ole Svedin mukaan hyvä antaa valvoa kovin myöhään vapaapäivinäkään.
”Meillä kaikilla on oma sisäinen kello, joka vaikuttaa siihen, milloin on helpointa nukahtaa. Jos nukkumaan mennään aina eri aikaan, sisäinen kello alkaa viivästyä ja voi esiintyä univaikeuksia”, Sved tiivistää.
Aamuvirkku vai iltavirkku?
Usein ihmiset kokevat olevansa joko aamu- tai iltavirkkuja. Vaikka unirytmi on pitkälti opittua, Svedin mukaan yksilölliset erot univalverytmissä näkyvät jo parivuotiailla lapsilla. Toisten lasten on helpompi nukahtaa ja herätä aikaisin kuin toisten. Erot voivat vaikuttaa lapsen jaksamiseen päivän aikana.
11 tuntia unta
”Lapset tarvitsevat paljon unta. 1–3 -vuotiaiden unentarve on noin 11 tuntia vuorokaudessa. Unenpuutteen huomaa pienillä lapsilla helposti, sillä lapset tulevat väsyneinä kiukkuisiksi, vilkkaiksi ja saattavat olla jopa kömpelöitä. Vanhemmat yleensä tunnistavat oman lapsensa väsymyksen merkit parhaiten.”
Aamu-unisen lapsen totuttaminen aikaiseen heräämiseen vaatii vanhemmilta määrätietoisuutta. Ihannetilanne kuitenkin olisi, jos lapselle ominainen unirytmi voitaisiin ottaa huomioon perheen arjessa.
”Jos lapsella tuntuu olevan vaikeuksia nukahtaa aikaisin illalla ja herätä aikaisin aamulla, iltarutiinit ja säännöllisyys voivat auttaa. Lapsen kannalta olisi kuitenkin helpompaa, jos elämä järjestettäisiin niin, etteivät aamuheräämiset olisi kovin aikaisia. Yleensä vanhempien työajat kuitenkin ohjaavat perheen päivärytmiä, eikä tämä ole mahdollista. On myös hyvä muistaa, että viimeistään kouluiässä lapsen on sopeuduttava aikaisempaan unirytmiin”, Sved sanoo.
Selkeät säännöt viivyttelijälle
Miten lapsen vitkutteluun nukkumaanmenon kanssa pitäisi sitten suhtautua? Sved neuvoo vanhempia toimimaan johdonmukaisesti.
”Lapset eivät vielä ymmärrä unen merkitystä. Leikkiminen on heille tärkeämpää. Siksi lapsista voi olla ikävää mennä nukkumaan. Rajoista on silti hyvä pitää johdonmukaisesti kiinni, jotta arki sujuisi, eikä lapsi kärsisi liian vähäisestä unesta.”
Nukkumaanmenohetkeen on hyvä varautua pohtimalla omaan arkeen sopivia pelisääntöjä. Säännöistä kannattaakin Svedin mukaan sopia lapsen kanssa jo etukäteen. Lapselle voi esimerkiksi tehdä selväksi, että iltajuoma juodaan aina ennen sänkyyn menemistä ja että iltahaleja ei anneta loputtomasti.
Älä ole ehdoton
”Pääperiaate on, että asioilla on järkevä raja. Kun vanhemmat pysyvät johdonmukaisina, lapsi jossain vaiheessa hyväksyy sen, että nukkumaan mennään tiettyyn aikaan, eikä tilannetta enää venytetä. Sääntöjen kanssa ei saa kuitenkaan olla liian ehdoton. Lapsen on esimerkiksi päästävä pissalle, jos hätä yllättää”, Sved muistuttaa.
Jos ongelmat lapsen nukkumisen kanssa eivät ratkea maalaisjärjen käytöllä tai esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton unikouluohjeilla, Sved kehottaa hakemaan apua ammattilaiselta.
”Jos nukkumisen kanssa on suuria ongelmia, on hyvä turvautua asiantuntijaan. Esimerkiksi Uniliitosta saa tietoa asiantuntijoista. Myös neuvolat auttavat eteenpäin ongelmatilanteessa.”
Lisää tietoa lapsen unesta: MLL
