Jos lapsi menettää tajuntansa eikä hengitä, seurauksena on aivovaurio ja sydänpysäys. On pidettävä huolta, että lapsi saa ilmaa keuhkoihin ja että sydän lyö. Noudata suosituksia ja huomaa, että yli ja alle 1-vuotiaiden ensiavussa on tiettyjä eroja.
Viimeksi päivitetty 28.5.2011
Näin elvytät alle 1-vuotiasta
Tarkista, onko lapsi tajuissaan. Ravista lasta ja sano hänen nimensä. Jos hän reagoi, voit ruveta hoitamaan vammoja ja hankkimaan tarvittaessa apua. Jos lapsi ei reagoi, hän on tajuton.
Jos lapsi on tajuton
Katso, että hengitystiet ovat vapaat
Nosta alaleukaa yhdellä sormella ja aseta toinen käsi lapsen otsalle. Pään kuuluu olla normaalissa asennossa.
Tarkista, hengittääkö lapsi. Aseta korva kasvojen ylle ja katso, kohoileeko rinta. Jos epäilet lapsen saaneen jotain kurkkuunsa, yritä poistaa vierasesine:
Ota lapsi syliisi rinta alaspäin, pää muuta vartaloa alemmas. Tue niskaa. Lyö viisi napakkaa iskua lapaluiden väliin. Jos esine ei irtoa, voit kokeilla yli yksivuotiaalle Heimlichin otetta. Alle yksivuotiaan voit kääntää sylissäsi selälleen, yhä pää muuta vartaloa alemmas, ja painaa rintakehän alaosasta viidesti. Vuorottele iskuja lapojen väliin ja Heimlichin otetta. Jos lapsi menee reagoimattomaksi, jatka paineluelvytystä ambulanssin tuloon saakka.
Jos lapsi hengittää, aseta hänet kylkiasentoon.
Jos lapsi ei hengitä
Aloita suusta-suuhun-elvytys
Peitä suullasi lapsen suu ja nenä. Puhalla suullinen ilmaa, kunnes näet rintakehän kohoavan. Älä puhalla liian voimakkaasti.
Irrottaudu ja anna lapsen rinnan taas laskea.
Suorita 5 tällaista puhallusta.
Tarkista, hengittääkö lapsi ja tuntuuko pulssi (pitele kahdella sormella kurkunpään sivulta ja tunnustele 5 sekuntia).
Tarkista, onko lapsi tajuissaan. Katso ja kuuntele, hengittääkö lapsi. Aloita suustasuuhunelvytys.
Aseta lapsi kylkiasentoon, jos hän alkaa hengittää.
Jos lapsi ei ala hengittää
Aloita paineluelvytys.
Aloita 5 sisäänpuhalluksella.
Aseta sitten kaksi sormea rintalastan alaosaan.
Paina rintalastaa alas noin kolmanneksen rintakehän syvyydestä 30 kertaa nopeudella 100 painallusta minuutissa (30 painallusta vie n. 18-20 sekuntia).
Jatka 2 puhalluksella ja 30 painalluksella, kunnes ambulanssi saapuu.
Jos huomaat lapsen alkavan hengittää itse, käännä hänet kylkiasentoon ja tarkkaile häntä, kunnes ambulanssi saapuu.
Alle 1-vuotiaiden kylkiasento
Aseta lapsi käsivarsillesi pää käännettynä sisäänpäin ja vähän alaspäin vapaan ilmankulun varmistamiseksi. Näin estät lasta tukehtumasta oksennukseen tai nielemästä kieltään.
Näin elvytät yli 1-vuotiasta
Tarkista, onko lapsi tajuissaan. Ravista lasta ja sano hänen nimensä. Jos hän reagoi, voit ruveta hoitamaan vammoja ja hankkimaan tarvittaessa apua. Jos lapsi ei reagoi, hän on tajuton.
Jos lapsi on tajuton
Katso, että hengitystiet ovat vapaat.
Nosta alaleukaa kahdella sormella ylöspäin. Taivuta päätä varovasti taaksepäin.
Tarkista, hengittääkö lapsi. Aseta korva kasvojen ylle ja katso, kohoileeko rinta. Jos epäilet lapsen saaneen jotain kurkkuunsa, anna sivulla 35 kuvattu ensiapu.
Jos lapsi hengittää, aseta hänet kylkiasentoon.
Jos lapsi on tajuton eikä hengitä
Aloita suusta-suuhun-elvytys:
Aseta toinen kätesi lapsen otsalle ja peitä sieraimet etusormella ja peukalolla.
Aseta suusi lapsen suun päälle ja puhalla, kunnes rintakehä kohoaa. Älä puhalla liian voimakkaasti (puhalluksen kestoaika n. sekunti). Irrottaudu ja katso, että rintakehä laskeutuu.
Suorita 5 tällaista puhallusta. Aseta lapsi tukevaan kylkiasentoon, jos hän alkaa hengittää.
Jos lapsi ei ala hengittää
Aloita paineluelvytys. Aloita 5 sisäänpuhalluksella. Aseta kämmen rintalastalle, nännien väliin. Paina rintalastaa alas noin kolmanneksen rintakehän syvyydestä 30 kertaa nopeudella 100 painallusta minuutissa (30 painallusta vie n. 18-20 sekuntia).
Jatka 2 puhalluksella ja 30 painalluksella, kunnes ambulanssi saapuu. Jos huomaat lapsen alkavan hengittää itse, käännä hänet kylkiasentoon ja tarkkaile häntä, kunnes ambulanssi saapuu.
Lue myös:
Jos lapsi on tajuton tai sekavassa tilassa
Jos lapsella on epilepsia- tai astmakohtaus
Jos lapsi saa pistoksen tai pureman
Jos lapsi saa pää- tai niskavamman
Paloturvallisuus ja palovammat
Kylmä ja kuuma voivat olla vaaraksi
Jos lapsi saa kasvoihin vammoja
Lähteet:
Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget
Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp
Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007
Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998
Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998
Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og
elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn
Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989
Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002
Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002
Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999
Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik
Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002
Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004
Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997
Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.
SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA
Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia
Lapsille sattuu joskus vahinkoja, sitä on mahdotonta välttää. He ovat uteliaita eivätkä ole vielä oppineet, mikä on vaarallista ja mikä turvallista. Sitä paitsi eri lasten motoriset valmiudet ovat erilaisia. Eri henkilöillä ruumiillinen kehitys tapahtuu eri tavoin ja vaihtelevalla nopeudella. Joillakin lapsilla on myös tavallista enemmän tutkimishalua.
Tapaturmat ovat yleisin lasten kuolemaan johtava syy. Niistä kaksi kolmannesta sattuu kotona tai vapaa-aikana. Putoamisturmat ovat tavallisin onnettomuuslaji. Muita tavallisia onnettomuuksia ovat isku-, puristus-, pisto-, palo- ja myrkytysvahingot.
Jos on sattunut onnettomuus, sinun täytyy aikuisena pitää pää kylmänä ja toimia parhaan kykysi mukaan vahinkojen rajoittamiseksi. Jos tiedät, mitä pitää tehdä, vahingot luultavasti lievenevät ja sinun on helpompi pysyä tyynenä ja antaa apua määrätietoisesti sekä huolellisesti.
Lapseen vaikuttaa rauhoittavasti se, kun aikuinen on tyyni ja määrätietoisen tuntuinen. Kaikkien vanhempien olisi hyvä käydä ensiavun peruskurssi. Älä hätäänny. Lapsi ei ymmärrä tapahtumia samalla lailla kuin sinä eikä osaa ilmaista tunteitaan kuin aikuinen. Ota yhteyttä Punaiseen Ristiin tai muuhun järjestöön, joka järjestää ensiapukoulutusta. Ks. esim. www.redcross.fi/ensiapu
SOITA 112:EEN KIIREISISSÄ HÄTÄTILANTEISSA
Hätänumeroon voi soittaa maksutta kaikista puhelimista, eikä suuntanumeroa tarvita.
•
Jos lapsi on menettänyt
tajuntansa eikä herää
muutamassa minuutissa
•
Jos lapsi ei hengitä
•
Jos lapselta on luu murtunut
On parempi soittaa yhden kerran
liikaa kuin kerran liian vähän.
•
Jos lapsi on saanut palovammoja
•
Jos lapsi on saanut päävamman
•
Jos lapsi on saanut syöpymisvamman
Jos kyy on purrut lasta
Jos lapsi on saanut syvän haavan tai vieraan esineen aiheuttaman haavan
Jos lapsi on syönyt jotain myrkyllistä (soita 112 ja pyydä Myrkytystietokeskukseen)
Jos lapsi menettää tajuntansa eikä hengitä, seurauksena on aivovaurio ja sydänpysäys. On pidettävä huolta, että lapsi saa ilmaa keuhkoihin ja että sydän lyö. Noudata suosituksia ja huomaa, että yli ja alle 1-vuotiaiden ensiavussa on tiettyjä eroja.
Näin elvytät alle 1-vuotiasta
Tarkista, onko lapsi tajuissaan. Ravista lasta ja sano hänen nimensä. Jos hän reagoi, voit ruveta hoitamaan vammoja ja hankkimaan tarvittaessa apua. Jos lapsi ei reagoi, hän on tajuton.
Jos lapsi on tajuton
Katso, että hengitystiet ovat vapaat
Nosta alaleukaa yhdellä sormella ja aseta toinen käsi lapsen otsalle. Pään kuuluu olla normaalissa
asennossa.
Tarkista, hengittääkö lapsi. Aseta korva kasvojen ylle ja katso, kohoileeko rinta. Jos epäilet lapsen
saaneen jotain kurkkuunsa, anna sivulla 35 kuvattu ensiapu.
Jos lapsi hengittää, aseta hänet kylkiasentoon.
Jos lapsi ei hengitä
Aloita suusta-suuhun-elvytys
Peitä suullasi lapsen suu ja nenä. Puhalla suullinen ilmaa, kunnes näet rintakehän kohoavan. Älä puhalla liian voimakkaasti.
Irrottaudu ja anna lapsen rinnan taas laskea.
Suorita 5 tällaista puhallusta.
Tarkista, hengittääkö lapsi ja tuntuuko pulssi (pitele kahdella sormella kurkunpään sivulta ja tunnustele 5 sekuntia).
Tarkista, onko lapsi tajuissaan. Katso ja kuuntele, hengittääkö lapsi. Aloita suustasuuhunelvytys.
Aseta lapsi kylkiasentoon, jos hän alkaa hengittää (ks. seuraavaa sivua).
Jos lapsi ei ala hengittää
Aloita paineluelvytys.
Aloita 5 sisäänpuhalluksella.
Aseta sitten kaksi sormea rintalastan alaosaan.
Paina rintalastaa alas noin kolmanneksen rintakehän syvyydestä 30 kertaa nopeudella
100 painallusta minuutissa (30 painallusta vie n. 18-20 sekuntia).
Jatka 2 puhalluksella ja 30 painalluksella, kunnes ambulanssi saapuu.
Jos huomaat lapsen alkavan hengittää itse, käännä hänet kylkiasentoon ja tarkkaile häntä, kunnes
ambulanssi saapuu.
Alle 1-vuotiaiden kylkiasento
Aseta lapsi käsivarsillesi pää käännettynä sisäänpäin ja vähän alaspäin vapaan ilmankulun varmistamiseksi. Näin estät lasta tukehtumasta oksennukseen tai nielemästä kieltään.
Näin elvytät yli 1-vuotiasta
Tarkista, onko lapsi tajuissaan. Ravista lasta ja sano hänen nimensä. Jos hän reagoi,
voit ruveta hoitamaan vammoja ja hankkimaan tarvittaessa apua. Jos lapsi ei reagoi, hän on tajuton.
Jos lapsi on tajuton
Katso, että hengitystiet ovat vapaat.
Nosta alaleukaa kahdella sormella ylöspäin. Taivuta päätä varovasti taaksepäin.
Tarkista, hengittääkö lapsi. Aseta korva kasvojen ylle ja katso, kohoileeko rinta. Jos epäilet lapsen
saaneen jotain kurkkuunsa, anna sivulla 35 kuvattu ensiapu.
Jos lapsi hengittää, aseta hänet kylkiasentoon.
Jos lapsi on tajuton eikä hengitä
Aloita suusta-suuhun-elvytys
Aseta toinen kätesi lapsen otsalle ja peitä sieraimet etusormella ja peukalolla.
Aseta suusi lapsen suun päälle ja puhalla, kunnes rintakehä kohoaa. Älä puhalla liian voimakkaasti
(puhalluksen kestoaika n. sekunti). Irrottaudu ja katso, että rintakehä laskeutuu. Suorita 5 tällaista puhallusta. Aseta lapsi tukevaan kylkiasentoon, jos hän alkaa hengittää.
Jos lapsi ei ala hengittää
Aloita paineluelvytys. Aloita 5 sisäänpuhalluksella. Aseta kämmen rintalastalle, nännien väliin. Paina rintalastaa alas noin kolmanneksen rintakehän syvyydestä 30 kertaa nopeudella 100
painallusta minuutissa (30 painallusta vie n. 18-20 sekuntia). Jatka 2 puhalluksella ja 30 painalluksella, kunnes ambulanssi saapuu. Jos huomaat lapsen alkavan hengittää itse, käännä hänet kylkiasentoon ja tarkkaile häntä, kunnes ambulanssi saapuu.
Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget
Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp
Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007
Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998
Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998
Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og
elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn
Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989
Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002
Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002
Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999
Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik
Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002
Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004
Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997
Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.
SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA
Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia
