Eläinten tai hyönteisten pistokset ja puremat voivat olla vahingollisia. Yleensä selvitään kuitenkin hyvällä ja ripeällä hoidolla.
Viimeksi päivitetty 28.5.2011
Ampiaisen pisto
Ulkoinen ampiaisen pisto on harvoin vaarallinen ei-allergiselle. Allergisten lasten tulisi ottaa allergialääkettä hyönteisaikana. Jos ampiainen vahingossa niellään ja pisto osuu kurkkuun, turvotus voi tukkia hengitystien. Silloin on päästävä kiireesti lääkärinhoitoon. Vakavissa tapauksissa voit soittaa 112:een.
Punkin purema
Punkkeja eli puutiaisia esiintyy lähinnä metsässä ja korkeassa ruohikossa. Ne voivat siirtää eläimeen ja ihmiseen Borrelia burgdorferi -nimisen bakteerin. Oireena on rengasmainen, punainen ihottuma puremakohdan ympärillä 1–4 viikon kuluttua. Ihottuma leviää asteittain, ja sitä voi seurata yleinen sairas olo, turvonneet imusolmukkeet ja kuumetta. Ajan myötä tulehdus voi aiheuttaa nivelsärkyjä, yksittäisten ruumiinosien halvautumisen, aivokalvontulehduksen ja sydäntulehduksen.
Jos asuinpaikkakunnallanne esiintyy runsaasti punkkeja, lapsi pitäisi tutkia joka ilta. Mahdollisilla punkkialueilla leikkivällä lapsella tulisi olla yllään peittävä vaatetus. DEET:tä sisältävä hyönteiskarkote saattaa pitää punkkeja loitolla, mutta ota huomioon, että sellaista karkotetta ei pidä käyttää alle kolmivuotiailla ja vanhemmillakin lapsilla vain varovasti. Tutki lapsi perusteellisesti iltaisin ja tarkista, onko hän saanut punkin puremia. Mitä pikemmin punkki poistetaan, sitä pienempi on tartuntavaara.
TEE NÄIN: Vedä punkki suoraan ulos kynsillä, pinseteillä tai punkinpoimijalla. Ei ole kovin vaarallista, vaikka joitain väkäsiä jäisi ihoon. Puremakohdan tulehdusta voi käsitellä haavavoiteella. Hakeudu lääkäriin, jos huomaat ihottumaa 3 päivästä 4 viikkoon pureman jälkeen tai jos on muita oireita. Muista, että oireet voivat ilmaantua ja taas hävitä.
Kyyn purema
Kyykäärmeen purema näkyy useimmiten kahtena pisteenä, joiden väli on 3–9 mm. Oireina voivat olla särky, turvotus ja punotus puremakohdan ympärillä tai myös vatsakivut ja oksentelu. Vakavammissa tapauksissa voi esiintyä sokkioireita ja hengitysvaikeuksia. Kyyn pureman saanutta lasta olisi kannettava, jos mahdollista.
TEE NÄIN: Pidä pureman saanut ruumiinosa paikallaan. Älä yritä puristaa, leikata tai imeä puremakohtaa. Se vain levittää myrkkyä edelleen. Kaikki alle 12-vuotiaat pitää viedä sairaalaan. Vanhempien lasten ja aikuisten tapauksessa on otettava yhteyttä lääkäriin tai Myrkytystietokeskukseen. Oireiden puhjettua pitää lähteä sairaalaan. Vakavissa myrkytyksissä voidaan käyttää vastamyrkkyä, mutta usein riittää esiintyvien oireiden hoitaminen.
Hiusmeduusan pisto
Meduusoihin voi törmätä rantalomilla. Hiusmeduusa on Suomessa harvinainen.
Hiusmeduusalla on myrkkyä, jota erittyy meduusan polttorihmojen (lonkeroiden) soluista. Tavallisin oire on äkillinen, polttava kipu, jota seuraa kutina ja ihoärsytys. Jos ilmaantuu allerginen reaktio tai sokki tai jos pikkulapsi on polttanut itseään laajalti ja iho on vahvasti punainen ja samalla kipeä, pitää ottaa yhteys lääkäriin tai mahdollisesti soittaa 112:een.
Muissa maissa esiintyy hiusmeduusoja, jotka voivat aiheuttaa merkittävästi vakavampia oireita, pahimmassa tapauksessa hengenvaarallisia. Noudata paikallisten viranomaisten ohjeita lähtiessänne uimaan.
TEE NÄIN: Huuhtele altistunut ruumiinosa runsaalla merivedellä. Poista jäljellä olevat polttorihmat hankaamatta tai hieromatta. Pidä vahingoittunut ruumiinosa levossa tai laske se lämpimään veteen (40–45 °C). Kipu helpottaa usein nopeasti. Tarkista, ettei vesi ole liian lämmintä. Jos tämä ei auta, voit kokeilla särkyä lieventävää voidetta, kortisonivoidetta tai antihistamiinitabletteja.
Lue myös:
Jos lapsi on tajuton tai sekavassa tilassa
Jos lapsella on epilepsia- tai astmakohtaus
Jos lapsi saa pää- tai niskavamman
Paloturvallisuus ja palovammat
Kylmä ja kuuma voivat olla vaaraksi
Jos lapsi saa kasvoihin vammoja
Lähteet:
Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget
Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp
Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007
Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998
Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998
Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og
elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn
Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989
Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002
Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002
Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999
Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik
Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002
Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004
Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997
Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.
SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA
Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia
Ampiaisen pisto
Ulkoinen ampiaisen pisto on harvoin vaarallinen ei-allergiselle. Allergisten lasten tulisi ottaa allergialääkettä hyönteisaikana. Jos ampiainen vahingossa niellään ja pisto osuu kurkkuun, turvotus voi tukkia hengitystien. Silloin on päästävä kiireesti lääkärinhoitoon. Vakavissa tapauksissa voit soittaa 112:een.
Punkin purema
Punkkeja eli puutiaisia esiintyy lähinnä metsässä ja korkeassa ruohikossa. Ne voivat siirtää eläimeen ja ihmiseen Borrelia burgdorferi -nimisen bakteerin. Oireena on rengasmainen, punainen ihottuma puremakohdan ympärillä 1–4 viikon kuluttua. Ihottuma leviää asteittain, ja sitä voi seurata yleinen sairas olo, turvonneet imusolmukkeet ja kuumetta. Ajan myötä tulehdus voi aiheuttaa nivelsärkyjä, yksittäisten ruumiinosien halvautumisen, aivokalvontulehduksen ja sydäntulehduksen.
Jos asuinpaikkakunnallanne esiintyy runsaasti punkkeja, lapsi pitäisi tutkia joka ilta. Mahdollisilla punkkialueilla leikkivällä lapsella tulisi olla yllään peittävä vaatetus. DEET:tä sisältävä hyönteiskarkote saattaa pitää punkkeja loitolla, mutta ota huomioon, että sellaista karkotetta ei pidä käyttää alle kolmivuotiailla ja vanhemmillakin lapsilla vain varovasti. Tutki lapsi perusteellisesti iltaisin ja tarkista, onko hän saanut punkin puremia. Mitä pikemmin punkki poistetaan, sitä pienempi on tartuntavaara.
TEE NÄIN: Vedä punkki suoraan ulos kynsillä, pinseteillä tai punkinpoimijalla. Ei ole kovin vaarallista, vaikka joitain väkäsiä jäisi ihoon. Puremakohdan tulehdusta voi käsitellä haavavoiteella. Hakeudu lääkäriin, jos huomaat ihottumaa 3 päivästä 4 viikkoon pureman jälkeen tai jos on muita oireita. Muista, että oireet voivat ilmaantua ja taas hävitä.
Kyyn purema
Kyykäärmeen purema näkyy useimmiten kahtena pisteenä, joiden väli on 3–9 mm. Oireina voivat olla särky, turvotus ja punotus puremakohdan ympärillä tai myös vatsakivut ja oksentelu. Vakavammissa tapauksissa voi esiintyä sokkioireita ja hengitysvaikeuksia. Kyyn pureman saanutta lasta olisi kannettava, jos mahdollista.
TEE NÄIN: Pidä pureman saanut ruumiinosa paikallaan. Älä yritä puristaa, leikata tai imeä puremakohtaa. Se vain levittää myrkkyä edelleen. Kaikki alle 12-vuotiaat pitää viedä sairaalaan. Vanhempien lasten ja aikuisten tapauksessa on otettava yhteyttä lääkäriin tai Myrkytystietokeskukseen. Oireiden puhjettua pitää lähteä sairaalaan. Vakavissa myrkytyksissä voidaan käyttää vastamyrkkyä, mutta usein riittää esiintyvien oireiden hoitaminen.
Hiusmeduusan pisto
Meduusoihin voi törmätä rantalomilla. Hiusmeduusa on Suomessa harvinainen.
Hiusmeduusalla on myrkkyä, jota erittyy meduusan polttorihmojen (lonkeroiden) soluista. Tavallisin oire on äkillinen, polttava kipu, jota seuraa kutina ja ihoärsytys. Jos ilmaantuu allerginen reaktio tai sokki tai jos pikkulapsi on polttanut itseään laajalti jaAmpiaisen pisto
Ulkoinen ampiaisen pisto on harvoin vaarallinen ei-allergiselle. Allergisten lasten tulisi ottaa allergialääkettä hyönteisaikana. Jos ampiainen vahingossa niellään ja pisto osuu kurkkuun, turvotus voi tukkia hengitystien. Silloin on päästävä kiireesti lääkärinhoitoon. Vakavissa tapauksissa voit soittaa 112:een.
Punkin purema
Punkkeja eli puutiaisia esiintyy lähinnä metsässä ja korkeassa ruohikossa. Ne voivat siirtää eläimeen ja ihmiseen Borrelia burgdorferi -nimisen bakteerin. Oireena on rengasmainen, punainen ihottuma puremakohdan ympärillä 1–4 viikon kuluttua. Ihottuma leviää asteittain, ja sitä voi seurata yleinen sairas olo, turvonneet imusolmukkeet ja kuumetta. Ajan myötä tulehdus voi aiheuttaa nivelsärkyjä, yksittäisten ruumiinosien halvautumisen, aivokalvontulehduksen ja sydäntulehduksen.
Jos asuinpaikkakunnallanne esiintyy runsaasti punkkeja, lapsi pitäisi tutkia joka ilta. Mahdollisilla punkkialueilla leikkivällä lapsella tulisi olla yllään peittävä vaatetus. DEET:tä sisältävä hyönteiskarkote saattaa pitää punkkeja loitolla, mutta ota huomioon, että sellaista karkotetta ei pidä käyttää alle kolmivuotiailla ja vanhemmillakin lapsilla vain varovasti. Tutki lapsi perusteellisesti iltaisin ja tarkista, onko hän saanut punkin puremia. Mitä pikemmin punkki poistetaan, sitä pienempi on tartuntavaara.
TEE NÄIN: Vedä punkki suoraan ulos kynsillä, pinseteillä tai punkinpoimijalla. Ei ole kovin vaarallista, vaikka joitain väkäsiä jäisi ihoon. Puremakohdan tulehdusta voi käsitellä haavavoiteella. Hakeudu lääkäriin, jos huomaat ihottumaa 3 päivästä 4 viikkoon pureman jälkeen tai jos on muita oireita. Muista, että oireet voivat ilmaantua ja taas hävitä.
Kyyn purema
Kyykäärmeen purema näkyy useimmiten kahtena pisteenä, joiden väli on 3–9 mm. Oireina voivat olla särky, turvotus ja punotus puremakohdan ympärillä tai myös vatsakivut ja oksentelu. Vakavammissa tapauksissa voi esiintyä sokkioireita ja hengitysvaikeuksia. Kyyn pureman saanutta lasta olisi kannettava, jos mahdollista.
TEE NÄIN: Pidä pureman saanut ruumiinosa paikallaan. Älä yritä puristaa, leikata tai imeä puremakohtaa. Se vain levittää myrkkyä edelleen. Kaikki alle 12-vuotiaat pitää viedä sairaalaan. Vanhempien lasten ja aikuisten tapauksessa on otettava yhteyttä lääkäriin tai Myrkytystietokeskukseen. Oireiden puhjettua pitää lähteä sairaalaan. Vakavissa myrkytyksissä voidaan käyttää vastamyrkkyä, mutta usein riittää esiintyvien oireiden hoitaminen.
Hiusmeduusan pisto
Meduusoihin voi törmätä rantalomilla. Hiusmeduusa on Suomessa harvinainen.
Hiusmeduusalla on myrkkyä, jota erittyy meduusan polttorihmojen (lonkeroiden) soluista. Tavallisin oire on äkillinen, polttava kipu, jota seuraa kutina ja ihoärsytys. Jos ilmaantuu allerginen reaktio tai sokki tai jos pikkulapsi on polttanut itseään laajalti ja iho on vahvasti punainen ja samalla kipeä, pitää ottaa yhteys lääkäriin tai mahdollisesti soittaa 112:een.
Muissa maissa esiintyy hiusmeduusoja, jotka voivat aiheuttaa merkittävästi vakavampia oireita, pahimmassa tapauksessa hengenvaarallisia. Noudata paikallisten viranomaisten ohjeita lähtiessänne uimaan.
TEE NÄIN: Huuhtele altistunut ruumiinosa runsaalla merivedellä. Poista jäljellä olevat polttorihmat hankaamatta tai hieromatta. Pidä vahingoittunut ruumiinosa levossa tai laske se lämpimään veteen (40–45 °C). Kipu helpottaa usein nopeasti. Tarkista, ettei vesi ole liian lämmintä. Jos tämä ei auta, voit kokeilla särkyä lieventävää voidetta, kortisonivoidetta tai antihistamiinitabletteja.
Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget
Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp
Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007
Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998
Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998
Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og
elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn
Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989
Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002
Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002
Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999
Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik
Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002
Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004
Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997
Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.
SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA
Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia
iho on vahvasti punainen ja samalla kipeä, pitää ottaa yhteys lääkäriin tai mahdollisesti soittaa 112:een.
Muissa maissa esiintyy hiusmeduusoja, jotka voivat aiheuttaa merkittävästi vakavampia oireita, pahimmassa tapauksessa hengenvaarallisia. Noudata paikallisten viranomaisten ohjeita lähtiessänne uimaan.
TEE NÄIN: Huuhtele altistunut ruumiinosa runsaalla merivedellä. Poista jäljellä olevat polttorihmat hankaamatta tai hieromatta. Pidä vahingoittunut ruumiinosa levossa tai laske se lämpimään veteen (40–45 °C). Kipu helpottaa usein nopeasti. Tarkista, ettei vesi ole liian lämmintä. Jos tämä ei auta, voit kokeilla särkyä lieventävää voidetta, kortisonivoidetta tai antihistamiinitabletteja.
