Allergia on kehon muuttunut tapa reagoida kohteisiin, jotka ovat pohjimmiltaan vaarattomia. Niitä ovat esimerkiksi punkki, home, eläimen turkki, erilaiset ruokatavarat ja lääkkeet, tietyt metallit sekä heinien ja puiden siitepöly.
Viimeksi päivitetty 28.5.2011
Allerginen saa tällaisista aineista erilaisia vaivoja, kuten kutinaa, nuhaa, yskää ja hengitysvaikeuksia, ihottumaa ja jopa päänsärkyä, voimattomuutta, väsymystä ja alentunutta keskittymiskykyä. Lapsen ruoka-allergiat häviävät usein iän myötä, mutta tilalle voi tulla hengitystieallergioita, jotka harvoin katoavat kokonaan mutta voivat vaihdella paljon voimakkuudeltaan ja niiden oireet voivat lievittyä merkittävästi. Allergia kalalle, palkokasveille, pähkinöille ja äyriäisille säilyy usein läpi elämän.
Toimi näin, jos huomaat oireita
Ota yhteys lääkäriin epäillessäsi lapsellasi allergiaa, jotta voidaan selvittää, mihin allergeeneihin lapsi reagoi. Sitten on parasta välttää kontaktia kyseisiin aineisiin, vaikka se on usein vaikeaa. Siksi onkin tavallista hoitaa allergisia oireita lääkkeillä.
Voimakas allerginen reaktio voi aiheuttaa allergisen sokin.
Ruoka-allergia on tavallisin allergian muoto ensimmäisinä elinvuosina, varsinkin munaa ja maitoa mutta joskus myös vehnää kohtaan. Useimmilla se onneksi häviää iän myötä. Vähitellen sietokyky näitä ruoka-aineita kohtaan paranee.
Äkillinen allerginen sokki
Allerginen sokki on vakava allerginen reaktio. Sellainen voi kehittyä muutamassa minuutissa ja johtaa hengenvaaralliseen verenpaineen laskuun ja hengitysvaikeuksiin. Allerginen sokki voi syntyä lapsen ollessa allerginen ruokatavaroille, hyönteisten ja käärmeen puremille, lääkeaineille ja hiusmeduusoille.
Oireet:
Uloshengitys vinkuu
Lapsi yrittää yskiä
Lapsen on vaikeaa puhua ja hengittää
Iho sinertää varsinkin suun ympärillä ja voi muuttua kalpeaksi ja kylmännihkeäksi
Nokkosihottumaa yms.
Jos epäilet allergista sokkia, soita 112:een. Jos lapsella on aikaisemminkin ollut allerginen sokki, olette saaneet siihen lääkettä, jota sopii nyt käyttää. Noudata lääkärin ohjeita. Auta lapsi mukavaan asentoon, jotta hän voi hengittää mahdollisimman hyvin. Löyhennä kiristävät vaatekappaleet.
Jos lapsi menettää tajuntansa, ilmatiet on varmistettava ja aloitettava peruselvytys.
Lue myös:
Jos lapsi on tajuton tai sekavassa tilassa
Jos lapsella on epilepsia- tai astmakohtaus
Jos lapsi saa pistoksen tai pureman
Jos lapsi saa pää- tai niskavamman
Paloturvallisuus ja palovammat
Kylmä ja kuuma voivat olla vaaraksi
Jos lapsi saa kasvoihin vammoja
Lähteet:
Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget
Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp
Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007
Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998
Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998
Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og
elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn
Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989
Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002
Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002
Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999
Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik
Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002
Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004
Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997
Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.
SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA
Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia
Allergia on kehon muuttunut tapa reagoida kohteisiin, jotka ovat pohjimmiltaan vaarattomia. Niitä ovat esimerkiksi punkki, home, eläimen turkki, erilaiset ruokatavarat ja lääkkeet, tietyt metallit sekä heinien ja puiden siitepöly. Allerginen saa tällaisista aineista erilaisia vaivoja, kuten kutinaa, nuhaa, yskää ja hengitysvaikeuksia, ihottumaa ja jopa päänsärkyä, voimattomuutta, väsymystä ja alentunutta keskittymiskykyä. Lapsen ruoka-allergiat häviävät usein iän myötä, mutta tilalle voi tulla hengitystieallergioita, jotka harvoin katoavat kokonaan mutta voivat vaihdella paljon voimakkuudeltaan ja niiden oireet voivat lievittyä merkittävästi.
Allergia kalalle, palkokasveille, pähkinöille ja äyriäisille säilyy usein läpi elämän.
Toimi näin, jos huomaat oireita
Ota yhteys lääkäriin epäillessäsi lapsellasi allergiaa, jotta voidaan selvittää, mihin allergeeneihin lapsi reagoi. Sitten on parasta välttää kontaktia kyseisiin aineisiin, vaikka se on usein vaikeaa. Siksi onkin tavallista hoitaa allergisia oireita lääkkeillä.
Voimakas allerginen reaktio voi aiheuttaa allergisen sokin.
Ruoka-allergia on tavallisin allergian muoto ensimmäisinä elinvuosina, varsinkin munaa ja maitoa mutta joskus myös vehnää kohtaan. Useimmilla se onneksi häviää iän myötä. Vähitellen sietokyky näitä ruoka-aineita kohtaan paranee.
Äkillinen allerginen sokki
Allerginen sokki on vakava allerginen reaktio. Sellainen voi kehittyä muutamassa minuutissa ja johtaa hengenvaaralliseen verenpaineen laskuun ja hengitysvaikeuksiin. Allerginen sokki voi syntyä lapsen ollessa allerginen ruokatavaroille, hyönteisten ja käärmeen puremille, lääkeaineille ja hiusmeduusoille.
Oireet:
Uloshengitys vinkuu
Lapsi yrittää yskiä
Lapsen on vaikeaa puhua ja hengittää
Iho sinertää varsinkin suun ympärillä ja voi muuttua kalpeaksi ja kylmännihkeäksi
Nokkosihottumaa yms.
Jos epäilet allergista sokkia, soita 112:een. Jos lapsella on aikaisemminkin ollut allerginen sokki,
olette saaneet siihen lääkettä, jota sopii nyt käyttää. Noudata lääkärin ohjeita. Auta lapsi mukavaan asentoon, jotta hän voi hengittää mahdollisimman hyvin. Löyhennä kiristävät vaatekappaleet.
Jos lapsi menettää tajuntansa, ilmatiet on varmistettava ja aloitettava peruselvytys.
