Parille kolmelle prosentille lapsista kehittyy ruoka-allergia. Vain harvat heistä syntyvät allergiasta kärsivään sukuun, eikä heillä siten ole erityistä allergiataipumusta. Perinnöllisesti allergiaan taipuvainen lapsi voi olla viisasta tutustuttaa allergiaa aiheuttaviin ruoka-aineisiin, kun hän saa vielä äidinmaitoa.
Viimeksi päivitetty 31.5.2011
Erittäin allergiarasitteisissa perheissä voi ennaltaehkäisevänä keinona lykätä sellaisten elintarvikkeiden käyttöönotossa, jotka tunnetaan hyvin allergisoivina. Allergiaan taipuvaista lasta ei myöskään pidä totuttaa ruokaan liian varhain. Odota, kunnes lapsi on puolivuotias. Jos teet ruoan itse, voit ottaa mukaan yhden elintarvikkeen kerrallaan ja siten selvittää reaktioita. Saman reaktiomallin pitää kuitenkin näkyä monta kertaa, ennen kuin on syytä epäillä allergiaa.
Seuraavat ruoka-aineet ovat usein allergisoivia: muna, pähkinät, lehmänmaito, kala ja äyriäiset, suklaa, palkokasvit ja vehnä. Allergisia reaktioita saattavat aiheuttaa myös soijapavut, seesaminsiemenet, tomaatit ja mansikat.
Oireet voivat ilmaantua heti tai vasta seuraavana päivänä. Jos lapsellasi on todettu allergia, ota yhteys terveyskeskukseen neuvontaa varten. Allergisen lapsen on jo aikaisin opittava valitsemaan vaihtoehtoinen ruoka.
Ruoalle allerginen ja yliherkkä lapsi
Jos lapsella on ruoka-aineallergia, kehon immuunivaste aktivoituu niille ruoan proteiineille, jotka se kokee ”vaarallisiksi” tunkeilijoiksi. Joillakuilla jo pienetkin määrät haitallista ruokaa voivat laukaista allergisen reaktion. Reaktiot tulevat yleensä nopeasti näiden elintarvikkeiden nauttimisen jälkeen ja voivat olla vakaviakin. On siis tärkeää osata laittaa turvallisia ruokia lapselle, joka reagoi tiettyihin elintarvikkeisiin. Tavallisimmat oireet ovat rohtumat, muut ihottumat, oksentelu, ripuli, ummetus ja vatsavaivat
.
Toisentyyppisissä ruokayliherkkyyksissä immuunijärjestelmä ei ole mukana, mutta oireet voivat muistuttaa allergisia reaktioita. Ne tulevat hitaammin, ovat vähemmän vakavia ja riippuvat syödystä ruokamäärästä.
Nimitystä intoleranssi käytetään usein tilasta, jossa on havaittavissa ruoka-ainereaktio ilman että laboratoriokokeissa näkyisi mitään epäilyttävää. Ruokaintoleranssia on monia muotoja, ja vaikka yliherkkyysreaktiot eivät ole hengenvaarallisia, niistä voi olla suurta riesaa.
Jos perheessänne on paljon ruoka-allergiaa ja -yliherkkyyttä, sinun tulisi kokeilla yhtä uutta ainesta kerrallaan ja katsoa vaikutusta. Imetysaikana äidinmaito suojaa lapsen vatsaa otettaessa käyttöön uusia ruoka-aineita.
Kokeile pienillä makuannoksilla 3–7 päivää nähdäksesi, sietääkö lapsi niitä vai ei.
Ruoanlaitossa huomioon otettavaa
Vaikka sinulla itselläsi ei olisikaan ruoalle allergista tai yliherkkää lasta, saat todennäköisesti joskus vieraaksi sellaisen. Ruoan valmistuksen tällaiselle henkilölle ei tarvitse olla niin monimutkaista kuin luulisi. On tärkeää saada tietoa ruoasta ja ruoanlaitosta, ja yhdessä myönteisen asenteen kanssa saadaan hyvä tuloksia.
• Ota selville, mitä henkilö voi syödä, jotta osaat hankkia mahdollisesti joitain erikoisia ruoka-aineksia. Kysy mieluiten henkilöltä itseltään.
• Käytä elintarvikkeita, jotka ovat kunnollisesti merkittyjä ja joiden sisältö tunnetaan. Monet valmisruoat sisältävät maitoa, vehnäjauhoja, soijaa ja/tai munaa. Näitä ovat lihaa ja kalaa sisältävät ruoat, pussikeitot ja -kastikkeet, laatikot, vanukkaat, hyytelöt ja jälkiruokakastikkeet.
• Ole varma tarjottavan ruoan sisällöstä, ja tee ruoka mieluiten itse.
• Ennen ruoan laittamista on valmistusastia puhdistettava hyvin.
• Pidä huolta siitä, ettei ruoka joudu kosketuksiin vältettävien elintarvikkeiden kanssa.
• Aseta erilliset tarjoiluvälineet kullekin vadille.
Kun lapsi ei siedä maitoa
Maito on tärkeä B-vitamiinin, kalsiumin, proteiinien ja energian lähde, jolla on suuri merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. Jos lapsi ei juo maitoa, joudutaan usein antamaan kalsiumtäydennystä. Jos maito puuttuu, ruokavalioon on lisättävä muitakin rasva- ja proteiinilähteitä. Puhu asiasta terveyskeskuksessa, jotta lapsi saa sopivan ruokavalion ilman maitoakin.
Imetettävä lapsi ei voi olla allerginen äidinmaidolle. Mutta jos äidillä itsellään on ruokavaliossaan lehmänmaitoa, maitoproteiini voi tietyissä tapauksissa siirtyä lapseen äidinmaidossa ja aiheuttaa vaivoja. Tavalliset äidinmaidonvastikkeet ja jauhepuurot sisältävät myös lehmänmaitoa, joka voi aiheuttaa allergiaa. Mutta yleensä ongelma havaitaan vasta kun lapsi alkaa juoda lehmänmaitoa. Koska maitoa on monissa valmisteissa, on tärkeää, että luet sisältömerkinnät ruokaa laittaessasi.
Seuraavat tuoteselosteen sisältömerkinnät antavat ymmärtää, että tuote sisältää maitoproteiinia: crème fraîche, hera, herajauhe, jogurtti, jogurttijauhe, juusto, juustojauhe, jäätelö, kaseiini, kaseinaatti, kerma, kermaviili, rahka, maitoalbumiini, tuorejuusto, voi.
Sanojen keksi, korppujauhe, krutonki, margariini ja suklaa taustalla voi myös piillä maitoa. Kaakaovoilla ei ole mitään tekemistä tavallisen voin kanssa, ja sitä voi käyttää ongelmitta.
Laktoosi-intoleranssi
Osalle lapsista kehittyy laktoosi-intoleranssi muttei useinkaan ennen kouluikää. Laktoosi (maitosokeri) pilkkoontuu yksinkertaisemmiksi sokereiksi suolessa. Jos laktaasi-entsyymiä erittyy liian vähän, maitosokeri joutuu paksuunsuoleen sulamattomana ja bakteerit pilkkovat sen. Seurauksena on ripulia, turvotusta ja vatsanväänteitä.
Laktoosia on meijerituotteissa vaihtelevia määriä, ja pienet määrät ovat siedettäviä. Laktoosi-intolerantilla onkin aivan toinen ruokavalio kuin maitoallergikolla. On vältettävä suuria määriä maitosokeria, jota on vuohenjuustossa, jäätelössä, täysmaidossa ja runsaasti täysmaitoa sisältävässä ruoassa, kuten pannukakussa ja vohveleissa. Useimmat sietävät jossain määrin piimää ja jogurttia, mutta asiasta on otettava itse selvää. Kova juusto on laktoositonta ja tarjoaa kalsiumia. Laktoositon kevytmaito on myös mainio vaihtoehto.
Ruoanlaitto ilman maitoa
Apteekin maidonvastiketta voi käyttää useimpiin ruokiin. Riippuen siitä, mitä laitetaan, voit käyttää omenamehua, vettä ja riisi-, soija-, kookostai kauramaitoa. On olemassa maidotonta margariinia ja tavallisimmille meijerituotteille korvikkeet, jotka pohjautuvat soijaan, auringonkukkaan ja muihin kasviksiin. Leivo maidottomia kakkuja käyttämällä suolatonta margariinia tai öljyä voin asemesta. Vesikin voi korvata maidon. On myös hyvää maidotonta suklaata ja monenlaista kaakaota. Niin ikään soijamaito on hyvä korvaava tuote.
Kun lapsi ei siedä gluteenia
Gluteeni-intoleranssissa keho reagoi gluteeniproteiiniin, jota on vehnässä, rukiissa, ohrassa, kaurassa, ruisvehnässä ja speltissä. Kaikki nämä viljalajit on poistettava ruokavaliosta todennetussa keliakiassa sekä myös niitä sisältävät elintarvikkeet.
Vehnäallergia merkitsee sitä, että reagoidaan allergisesti vehnän proteiiniin. Tavallisimmassa vehnäallergiassa reagoidaan ilman vehnäpölyyn, ei ruoassa olevaan vehnään. Vehnäproteiinit nimittäin muuttavat lämmitettäessä helposti muotoaan ja tulevat ”vaarattomiksi”.
Myös jotkut siitepölyallergikot altistuvat vehnälle. Elintarvikkeiden vehnään reagoivat allergikot joutuvat useimmiten noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota.
Useimmat viljatuotteet ja leivonnaiset sisältävät vehnää. Sitä käytetään myös erilaisissa ruokavalmisteissa, kuten kastikkeissa ja keitoissa.
Tavallinen pasta (makaronit, spagetti yms.) on vehnäpohjaista. Useimmat vehnäallergikot reagoivat jopa rukiiseen ja ohraan.
Sellaiset viljat kuin maissi, riisi ja hirssi ovat hyviä vastiketuotteita. Useat sietävät myös jalostettua kauraa. Keliakiaa potevalle lapselle voi antaa monia erilaisia puuroja. Gluteenittomia tuotteita voidaan käyttää maitosekoitusten, pastan, keksien näkkileivän ja myslin muodossa. Jotkin sisältävät vehnätärkkelystä, mutta tässä puuttuu vehnäproteiini, joten useimmat sietävät niitä. Tuotemerkinnät on syytä lukea tarkasti.
Vehnäproteiinia ei ole puhtaissa maito-, muna-, liha-, kala-, äyriäis-, hedelmä-, pähkinä-, öljy- tai vihannestuotteissa. Useimmat lisukkeet eivät sisällä vehnää, mutta sitä voi olla maksapasteijassa, makkarassa, jauheliharuoissa ja korppujauhoa sisältävissä ruoissa.
Monet vehnäallergikot leipovat oman leipänsä, mutta useat leipomotkin valmistavat gluteenittomia tuotteita. Vehnäjauhottomia reseptejä löytyy mm. internetistä. Kastikkeissa yms. voit käyttää maissia tai perunajauhoa, samoin kakunpohjassa voi käyttää perunajauhoa.
Kun lapsi ei siedä kananmunaa
Munaa voi olla ruoassa munanvalkuaisena ja -keltuaisena, jauheena, majoneesina ja muna-albumiinina. Usein munaa sisältävät kakut, keksit, jälkiruoat, remoulad-kastike, majoneesi, majoneesisalaatti, sinappi, spagetti, makaronit, vohvelit, pannukakut, täytesuklaa, kookostuotteet, konvehdit sekä paneroidut ja gratinoidut ruoat. Lue siis tuoteselosteet tarkasti näiden osalta. Sisältömerkinnöistä on näyttävä, onko tuotteeseen lisätty munaa.
Munattomissa kakuissa voit käyttää nostatusaineena esim. leivinjauhetta (1 rkl leivinjauhetta korvaa 1 munan). Leivonnassa banaani korvaa 1 munan. Sivelyyn voidaan käyttää yhtä hyvin maitoa. Monet helposti valmistuvat jälkiruoat eivät sisällä munaa. Kaupoissa on munankorvikkeita, esim. No Egg. Niillä on samat leivontaominaisuudet kuin munalla mutta ei samaa ravintosisältöä. Ne sekoitetaan veteen ja vatkataan ennen käyttöä. Monet keksit voivat olla suosittu vaihtoehto kakuille. Osa valmiskakuista ei myöskään sisällä munaa.
Marjat ja hedelmät ovat hyvä vaihtoehto jälkiruoaksi. Useimmat suklaakastikkeet ja geelit eivät sisällä munaa. Myös mehujää ja sorbetti ovat yksinkertaisia jälkiruokia, mutta sorbetti voi sisältää munaa.
Terveyskeskuksista saa tietoa ruoka-allergioista ja -yliherkkyyksistä. Erilaisten järjestöjen nettisivuilla on myös runsaasti informaatiota. Niin ikään on suuri valikoima esitteitä neuvoineen ja ruokaohjeineen.
Lue myös:
Hyvät ruokatottumukset luodaan kotona
Lapsen ravinto ensimmäisinä kuukausina
Ravitsemusvinkkejä imettäville
Lähteet:
Babies & toddlers | Women’s Weekly 2005
Graimes, nicola | Baby and toddler | Parragon 2004
Healthy Kids | Women’s Weekly 2007
Inge, Karen | Let’s eat right | Tandem Publishing 2004
Kids cooking | Women’s Weekly 2004 når “bare litt” er altfor mye… | Norges Astma- og Allergiforbund 1999
Vea, Margit | Hjemmelaget spedbarnsmat | Ex Libris 1999
Vea, Margit | Lettlaget barnemat | Cappelen 2002
Vea, Margit & lise Galaasen | Mat for barn! | Cappelen 2007
Hyödyllisiä verkkosivuja:
Allergia- ja astmaliitto www. allergia.com
Diabetesliitto www.diabetes.fi
Elintarviketurvallisuusvirasto www.evira.fi
Imetyksen tuki ry. www.imetys.fi
Kansanterveyslaitos www.ktl.fi
Keliakialiitto www.keliakialiitto.fi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto www.mll.fi
