Lapsen ensimmäisenä vuotena neuvolassa käydään tiuhaan. Vauvavuoden jälkeen käynnit harvenevat ja seuranta keskittyy mittojen tarkkailun sijaan enemmän liikkumiseen ja puheeseen. Lapsen kehitystä seurataan neuvolassa kouluikään saakka.
Viimeksi päivitetty 30.11.2010
Yksivuotistarkastuksen jälkeen lapsi tulee neuvolaan seuraavan kerran puolitoistavuotiaana. Kaksivuotiaasta alkaen käynnit ovat vuoden välein. Neuvolatarkastukset tekee useimmiten terveydenhoitaja, mutta 1,5-vuotistarkastus ja 4-vuotistarkastus ovat lääkärineuvolakäyntejä, joissa käydään terveydenhoitajan vastaanoton lisäksi myös lääkärintarkastuksessa.
Rokotuksia lapsi saa vauvavuoden jälkeen neuvolassa vielä kolmesti: 1,5-vuotiaana, 4-vuotiaana ja 6-vuotiaana.
1,5 vuotiaana:
Lapsi osaa ilmaista omaa tahtoaan ja puhuu muutamia sanoja. Lapsi kävelee, kurottelee ja heittää tavaroita.
Neuvolatarkastuksessa mitataan lapsen pituus, paino ja päänympärys. Lääkäri tutkii näön, karsastuksen ja punaheijasteen, sekä ihon, sukupuolielimet, vatsan, sydänäänet ja korvat. Myös vuorovaikutustaitoja sekä puheen tuottamista ja ymmärtämistä tarkastellaan, samoin karkea- ja hienomotoriikkaa. Lapselle annetaan MPR-rokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.
2-vuotiaana:
Lapsella on tahto tehdä itse. Lapsi osaa juosta, kiipeillä ja rakentaa palikoista tornin. Hän leikkii rinnakkain muiden lasten kanssa. Sanavarasto on 0-600 sanaa, lapsi puhuu tavallisesti kaksisanaisilla lauseilla.
Neuvolatarkastuksessa mitataan lapsen pituus, paino ja päänympärys. Tarkastellaan lapsen iänmukaista kehitystä ja osaamista. Tutin käyttöön kiinnitetään huomiota.
3-vuotiaana:
Lapsi on usein uhmaiässä ja oma tahto on vahva. Lapsi osaa kävellä varpaillaan, hyppiä tasajalkaa ja pysyy hetken tasapainossa yhdellä jalalla. Hän jaksaa keskittyä 15 minuutin ajan omaan leikkiin. Lapsi puhuu lauseita ja kyselee paljon. Hän leikkii omia leikkejään toisten rinnalla, osaa riisua ja pukea helppoja vaatteita, osaa tehdä tarpeensa pottaan. Lapsi osaa ajaa kolmipyöräisellä, pitää tarinoista ja reagoi musiikkiin. 3-vuotias ei enää käytä tuttia eikä tuttipulloa.
Neuvolatarkastuksessa mitataan lapsen pituus, paino ja päänympärys. Tutkitaan silmän ja käden yhteistyötä sekä tehdään näöntarkastus näkötaulun avulla. Myös puheen ymmärtämistä ja tuottamista testataan. Terveydenhoitaja tarkkailee lisäksi lapsen psykososiaalista kehitystä ja motoriikkaa.
4-vuotiaana:
Lapsi on aktiivinen ja itsevarma. Hän hallitsee liikkeensä ja puhe on ymmärrettävää, R- ja S- äännevirheitä voi olla. Lapsi jaksaa keskittyä puolen tunnin ajaksi mielenkiintoiseen asiaan. Ryhmä- ja roolileikit kiinnostavat lasta, mielikuvitus on vilkas. Lapsi tunnistaa värejä ja osaa laskea kolmeen. Lapsi on kuiva, yökastelua saattaa esiintyä.
Neuvolatarkastuksessa lapselta mittaan pituus, paino ja päänympärys. Näkö tutkitaan näkötaululla ja kuulo audiometrillä. Lapselle annetaan DTap-IPV-rokote kurkkumätää, hinkuyskää, jäykkäkouristusta ja poliota vastaan.
Neljävuotiaalle lapselle tehdään myös LENE –tutkimus, eli leikki-ikäisen neurologinen arvio. Tutkimuksessa lapsi on yksin terveydenhoitajan kanssa noin puolen tunnin ajan.Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, onko lapsella joissain asioissa tarvetta erityiselle tuelle: esimerkiksi fysio-, puhe- tai toimintaterapialle tai psykologille.
5-vuotiaana:
Lapsi on sosiaalinen ja leikkii ryhmässä. Lapsi liikkuu sulavasti, käden taidot ovat kehittyneet. Puhe on selkeää, pieniä äännevirheitä voi olla. Lapsi on kiinnostunut erilaisista asioista ja jaksaa keskittyä tehtäviin pidemmäksi aikaan.
Neuvolatarkastuksessa lapsi on yksin yhdessä terveydenhoitajan kanssa tutkimuksen ajan, joka on noin puolisen tuntia lapsesta riippuen. Lapselta mitataan pituus ja paino. Hänen puheen kehitystään tarkastellaan, samoin motorista kehitystä, vuorovaikutustaitoja ja tarkkaavaisuutta. Myös silmän ja käden yhteistyö ja näkö tutkitaan.
6-vuotiaana:
Lapsen pituuskasvu kiihtyy. Lapsi osaa pukea ja riisua itse, osaa myös piirtää ja leikata saksilla. Puhe on lähes virheetöntä. Lasta kiinnostaa samanikäisten lasten seura.
Neuvolatarkastuksessa mitataan pituus ja paino. Lapsen hienomotorisia ja karkeamotorisia taitoja tarkastellaan, samoin puheen kehitystä, näköä sekä silmän ja käden yhteistyötä. Lapselle annetaan MPR-rokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.
Neuvolatarkastus on lapsen viimeinen neuvolakäynti. Käynnillä tehdään yhteenveto lapsen kehityksestä ja kartoitetaan mahdollinen tuen tarve
Teksti: Hanna Brockman
Kuva: iStockphoto
Lähteet:
Sosiaali- ja terveysministeriö
Vantaan kaupunki, lapsiperheiden nettineuvola
Neuvolan rokotusopas (pdf)
