Viimeksi päivitetty 14.1.2011
 |
|
Ruoka imeytyy paremmin, jos keskonen kuuntelee Mozartia. (Kuva: iStock)
|
Mozartin kuuntelu tekee viisaaksi. Näin esitettiin 1990-luvulla tehdyssä tutkimuksessa.
Kyseiset tutkimustulokset on nyttemmin osoitettu vääriksi. Mozartin kuuntelu ei tee ihmistä yhtään älykkäämmäksi. Tutkimuksissa kuitenkin huomattiin, että monet ihmiset rentoutuvat kuunnellessaan Mozartia. Näin ollen voidaan esittää, että tietynlaisella musiikilla on stressiä vähentävä vaikutus useisiin ihmisiin.
Uudessa tutkimuksessa Mozartin rentouttavaa vaikutusta testattiin keskosiin. Tulokset ovat yllättävät: Mozart saa keskoset kasvamaan nopeammin.
Pienempi kalorikulutus
Koe tehtiin kahdellekymmenelle keskoselle. Keskoset olivat kaikki terveitä.
Tutkijat soittivat 10 minuutin päiväannoksena Mozartia. Kokeen jälkeen keskosten REE-arvo mitattiin. Arvolla tarkoitetaan ihmisen päivittäistä kalorikulutusta lepotilassa.
Tuloksissa selvisi, että Mozartia kuunnelleella ryhmällä oli 10-13 prosenttia pienempi REE-arvo verrattuna keskosiin, joille ei soitettu musiikkia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että musiikkia kuulleet keskoset kasvattavat painoa nopeammin kuin kontrolliryhmä.
Kyseessä olevan tutkimuksen mukaan ruoka siis imeytyy tehokkaammin musiikkia kuunnellessa. Lääketieteellinen syy Mozart-vaikutuksen takana ei ole täysin varma.
Miksi juuri Mozart?
Käykö sitten jokin muu säveltäjä? Onko Beethovenilla samoja vaikutuksia?
Tätä seikkaa on tutkittu aikuisilla. Mozart pitää edelleen kärkipaikkaa terveysvaikutuksissa. Epäillään, että vaikutukset perustuvat Mozartin käyttämiin toistuviin melodioihin, jotka aktivoivat aivoja paremmin kuin muiden säveltäjien sävelkulut.
Lisää tutkimusta
Tutkijat huomauttavat, että koe on tehty pienelle ryhmälle. Näin ollen suuremmalle ryhmälle toteutettu tutkimus olisi tarpeen, jotta tuloksia voisi pitää täysin varmoina.
Lisätutkimuksia olisi myös syytä tehdä musiikin pitkäkestoisista vaikutuksista keskosten kehitykseen. On mahdollista, että musiikin kuuntelulla on myös negatiivisia seurauksia keskosille, joita tutkimuksessa ei ole otettu huomioon.
Teksti: Jarkko Uro
Lähteet:
Child Psychology Research Blog
Lue myös:
