Kaikki lapset eivät viihdy kohdussa täysaikaiseksi asti. Toisilla vauvoilla on liiankin kiire syntyä. Keskoseksi määritellään lapsi, joka syntyy viikkojen 22 ja 38 välillä.
Viimeksi päivitetty 4.5.2009
Keskoset ovat tyypillisesti pienikokoisia ja painavat yleensä alle 2,5 kiloa. Suomessa 6 prosenttia lapsista syntyy keskosina. Tämä tarkoittaa noin 3500 keskoslasta vuodessa.
Mitä aikaisemmalla viikolla lapsi syntyy, sitä huonommat mahdollisuudet hänellä on jäädä eloon.
Tällä hetkellä pienin eloon jäänyt keskoslapsi on Rumaisa Rahman. Hän syntyi vuonna 2004 chigagolaisessa Loyola University Medical Center -sairaalassa. Painoa syntyessään Rumaisalla oli ainoastaan 244 grammaa ja hänen pituutensa oli 20 senttimetriä.
Lue myös: Vauvoja huikeilla kokoeroilla
Sairaudet
Keskoset eivät ole täysin varautuneita kohdun ulkopuoliseen elämään, joten heillä esiintyy enemmän sairauksia kuin normaaliaikaisilla lapsilla. BPD-keuhkosairaus, NEC-suolistosairaus ja apnea liittyvät kaikki keskosuuteen. Myös hyperbilirubinemiaa eli keltaisuus on keskosilla tyypillisempää kuin täysaikaisilla.
Koska keskosten keuhkot eivät ole täysin kehittyneitä, heitä saattaa vaivata apnea. Tällä tarkoitetaan hengitysrytmin epäsäännöllisyyttä ja hengitystaukoja, jolloin hapetusarvot voivat jäädä huonoiksi. Vaivaa esiintyy pääsääntöisesti vain alle 32. raskausviikolla syntyneillä.
Keskosia voi vaivata myös keuhkosairaus BPD. Sairautta aiheuttaa lapsen keuhkorakkuloiden epänormaali toiminta. Sairaus pidentää lapsen sairaalassa viettämää aikaa, sillä lapsi tarvitsee lisähappea.
BPD on tyypillinen alle 1000 grammaa painavilla keskosilla. Yli 1500 grammaa painavien keuhkot ovat jo kehittyneemmät ja BPD:ta esiintyy harvemmin.
Alle 33. raskausviikolla syntyneillä tavataan myös NEC-suolistosairautta. Taudin aiheuttajaa ei täysin tunnetta, mutta epäillään, että tulehduksesta johtuva suoliston huono verenkierto saattaa johtaa suoliston toiminnan heikkenemiseen tai jopa pysähtymiseen.
Keskosilla todetaan myös hyperbilirubinemiaa eli keltaisuutta useammin kuin normaaliaikaisilla lapsilla, sillä keskosten maksa ei ole täysin kehittynyt, eikä se näin ollen pysty hajottamaan riittävästi bilirubiinia. Sairautta hoidetaan valohoidolla.
Lue myös: Pikkukeskoset myös autismin vaarassa
Kehitys syntymän jälkeen
Annikki Riitesuon väitöskirjatutkimuksen mukaan keskoset oppivat puhumaan keskimäärin myöhemmin kuin täysiaikaisina syntyneet. Keskoset kuitenkin ymmärtävät jo puolitoistavuotiaina kieltä yhtä hyvin kuin ajallaan syntyneet.
Hyvin varhain syntyneillä havaittiin tutkimuksessa poikkeuksetta suurimmat vaikeudet kielenkehityksessä. Viikoilla 24–28 syntyneillä lapsilla oli hankaluuksia myös karkeamotorisissa taidoissa.
Tyypillisesti keskoset kirivät normaaliaikaisina syntyneitä sanojen tuottamisessa kahteen ikävuoteen mennessä. Myös erittäin varhain syntyneet alkoivat ottaa normaaliaikaisia kiinni toisen elinvuotensa lopulla.
Keskustele aiheesta foorumilla: Ennenaikaisten vauvojen äitejä
Teksti: Jarkko Uro
Kuva: Crestock
Tutustu:
Keskosvanhempien yhdistys
http://www.kevyt.net/
Lue myös:
Mozart kasvattaa keskosia
Äidin ääni parantaa keskosten terveyttä
Lapsi näkee keskosuuden haitat eri tavoin
