Viimeksi päivitetty 13.10.2010
Tässä iässä lapset nukkuvat yönsä pääasiassa jo hyvin, mutta nukkumaanmeno voi olla haastavaa. Lapseen saattaa iskeä niin sanottu ”iltavilli”, joka voi saada hänet riehaantumaan silloin, kun pitäisi rauhoittua nukkumaan.
Lapsi saattaa myös viivyttää nukkumaanmenoa juoksemalla yhtenään vessassa tai valittamalla janoa uudestaan ja uudestaan. Vanhemman ei kannata lähteä liiaksi mukaan näihin viivyttelykeinoihin vaan todeta lapselle, että nyt on aika nukkua – tarvittaessa yhä uudelleen.
Rutiinit avuksi nukahtamishaasteisiin
Myös nukahtaminen voi muodostua ongelmaksi, vaikka lapsi suostuisikin pysymään sängyssään. Lapsi ei ehkä rauhoitu, vaan leikkii pehmoleluillaan, pyörii ja potkii sängyn laitoja. Tähän voi auttaa kunnollinen rauhoittuminen jo hyvissä ajoin ennen uniaikaa. Villit leikit kannattaa lopettaa ajoissa ja keskittyä rauhalliseen puuhasteluun, lukemiseen ja ehkä rauhallisen musiikin kuunteluun.
Myös rutiinit ja arjen säännöllisyys voivat auttaa nukahtamishaasteisiin. Yritä säilyttää vakituiset nukkumaanmenoajat ja ylösnousuajat. Säilytä sama vuorokausirytmi – myös viikonloppuna. Muistakaa ulkoilla riittävästi, sillä aktiivinen puuhailu luonnollisesti väsyttää lasta, ja illalla uni voi tulla helpommin.
Lapsi saattaa suosia toista vanhempaa
Vaikka vanhemmat noudattaisivatkin kasvatuksessa samoja sääntöjä, jo pieni lapsi ymmärtää, että vanhemmat ovat eri ihmisiä ja suhtautuu heihin eri tavalla. Joskus lapsi saattaa vaatia yhtä vanhempaa tekemään jotain pelkästään osoittaakseen, että hän päättää asioista. Tähänkään ei kannata lähteä mukaan, vaan antaa sen vanhemman auttaa lasta esimerkiksi vessakäynnillä, joka alun perin lähti suorittamaan tehtävää – sittenkin, vaikka lapsi vastustelisi ja vaatisi toista vanhempaa avukseen.
Yllä kuvatut puuskat menevät todennäköisesti nopeasti ohi, mutta se osapuoli, jota lapsi ”syrjii”, saattaa loukkaantua. Puhukaa näistä asioista keskenänne ja pitäkää mielessä, että tämäkin vaihe on osa lapsen normaalia kehitystä. Lapsen suosima vanhempi voi välillä jättäytyä tarkoituksella taka-alalle niin, että lapsi oppii toimimaan myös toisen vanhemman kanssa ja hyväksymään hänen apunsa.
Ennakointi vähentää kiukkua
Tahtoikäisen kanssa eläminen vaatii välillä tasapainoilua sen suhteen, minkä verran lapselle antaa vapauksia valita ja vaikuttaa asioihin, ja milloin tämän taas on tehtävä niin kuin aikuinen haluaa. Lapsi ymmärtää koko ajan enemmän asioita, mikä mahdollistaa yhä paremmin asioista keskustelemisen ja niiden selittämisen lapselle. Ylhäältäpäin tulevan komentelun sijaan kokeile lapsen tasolle kyykistymistä ja asioiden selittämistä lapsentasoisesti ja mahdollisimman ymmärrettävästi.
Muista myös ennakointi: Kiukku on varmaa, jos ilmoitat lapselle, että nyt on lopetettava leikit ja lähdettävä kauppaan. Jos sen sijaan kerrot hänelle, miksi kaupassa on käytävä ja muistutat häntä lähdöstä muutaman kerran ennen kuin lelut on kerättävä pois ja alettava pukemaan ulkovaatteita, saatat yllättyä, miten paljon helpommin siirtymätilanne sujuu.
