Viimeksi päivitetty 13.10.2010
Onko sinun lapsesi aamu-uninen vai herääkö hän viimeistään kukonlaulun aikaan? Lasten nukkumisessa on suuria yksilöllisiä eroja. Toisen luontainen rytmi saattaa edellyttää nukkumaanmenoa viimeistään iltaseitsemältä, kun taas toinen on virkeimmillään vasta alkuillan tunteina. Kaksivuotiaan keskimääräinen unentarve on 10-13 tuntia vuorokaudessa.
Useimmat kaksivuotiaat tarvitsevat yöunen ohella myös päiväunet. Unen pituus on sopiva silloin, kun lapsi on herättyään virkeä, mutta ehtii väsyä uudelleen ennen iltaunia. Jos iltaunille meno alkaa venyä yhä myöhäisemmäksi, kannattaa kiinnittää huomio päiväunien ajankohtaan ja pituuteen.
Uni edistää lapsen kehitystä
Riittävä uni on lapselle erityisen tärkeää, sillä se edistää lapsen kasvua ja kehitystä. Uni on välttämätöntä myös oppimisen kannalta, sillä nukkuessa opitut asiat järjestäytyvät ja painuvat pysyvään muistiin. Lapsi käsittelee nukkuessaan pelkojaan ja muita vaikeita asioita, joten uni on tärkeää myös lapsen tunne-elämän kannalta. Lisäksi unen aikana erittyy lapsen kasvuun tarvittavaa hormonia.
Kaksivuotiaan uni voi häiriintyä monista syistä. Päiväkodin aloitus voi tuoda mukanaan stressiä ja vaikuttaa lapsen uneen väliaikaisesti. Tässä iässä lapselle voi ilmaantua erilaisia pelkoja, joiden vuoksi nukahtaminen voi olla vaikeaa. Myös painajaiset ja yölliset kauhukohtaukset saattavat vaivata lasta. Nukahtamisvaikeuksiin ja uniongelmiin voivat auttaa riittävä ulkoilu ja liikunta päivällä, television ja muiden ruutujen välttäminen lähellä uniaikaa, rauhalliset iltarutiinit ja fyysisen läheisyyden tankkaaminen ennen nukkumaanmenoa.
Puheen kehitys kiihtyy
Kahta ja puolta ikävuotta lähestyessään lapsi puhuu entistä enemmän. Hän myös ymmärtää useimmat arkipäivän sanat. Lauseet pitenevät päivä päivältä, ja sanoja saattaa olla jo viisi tai kuusikin peräkkäin. Kieliopilliset rakenteet muuttuvat monimutkaisemmiksi lapsen alkaessa käyttää yhdyssanoja ja taivutuksia. Hän kysyy mitä- ja missä-kysymyksiä.
Kun lapsen ajattelumaailma ja mielikuvitus kehittyvät, on tärkeää, että lapsi osaa ilmaista tunteitaan, ajatuksiaan ja ideoitaan. Näin avautuu aivan uusi viestinnän maailma. Puhumisen kehittyminen voi myös auttaa kiukkukohtausten ehkäisyssä, sillä lapsen turhautuminen vähenee, kun hän osaa ilmaista itseään paremmin ja tulee ymmärretyksi.
Muisti kehittyy
Lapsen muisti kehittyy, ja hän alkaa muistaa tapahtumia, joista on kulunut jo jonkin aikaa. Ajantaju ja aikakäsitteet saattavat olla vielä hukassa, ja lapsi voi puhua kuukauden takaisesta tapahtumasta ”eilen” tapahtuneena. Lapsi oppii lajittelemaan esineitä yhä paremmin niiden ulkonäön perusteella ja osaa laittaa yhteen laatikkoon keltaiset ja toiseen vihreät palikat.
Nyt lapsi alkaa ymmärtää eron sukupuolten välillä. Häntä voi myös kiinnostaa, mistä vauvat tulevat, ja hän saattaa kysellä asiasta. Kysymyksiin voi vastata totuudenmukaisesti mutta ikätasoisesti. Hyvä neuvo on vastata vain siihen mitä lapsi kysyy ja välttää liian monimutkaisia selityksiä.
