Viimeksi päivitetty 13.10.2010
Tässä iässä lapsi kehittää motorisia taitojaan jatkuvasti. Hän pitää muun muassa tavaroiden heittämisestä ja potkimisesta. Nokkamuki saattaa lentää kaaressa ruokapöydästä vain siksi, että se on lapsesta hauskaa. Myös kiipeily on lapsen mieleen – alustaksi kelpaa mikä vain portaista tyynyihin.
Todennäköisesti lapsesi kävelee jo, mutta on täysin normaalia, vaikkei hän vielä etenisi omin jaloin ilman tukea. Kävelemään oppimisen normaali vaihteluväli on suuri, ja toiset lapset oppivat kävelemään vasta puolitoistavuotiaina. Kävelemisen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten lapsen temperamentti, ympäristö sekä perinnölliset tekijät.
Hienomotoriikka kehittyy
Myös lapsen hienomotoriikka paranee jatkuvasti. Siinäkin on suuria yksilöllisiä eroja: Toinen lapsi on saattanut syödä itse lusikalla jo pitkään, kun taas toinen vasta harjoittelee tätä taitoa. Lapsi saattaa myös kokeilla piirtämistä, vaikka oikeaoppinen kynäote ei vielä onnistukaan.
Nyt myös liikkeet, joita tarvitaan esineiden siirtämiseen kädestä toiseen, paranevat päivä päivältä. Olet jo saattanut huomata, että lapsen toinen käsi on dominoivampi hienomotorisissa tehtävissä. Vielä on kuitenkin turhan aikaista sanoa, tuleeko lapsesta oikea- vai vasenkätinen.
Oma tahto kasvaa
Kuten motorisessa kehityksessä, myös lasten kielellisessä kehityksessä on suuria yksilöllisiä eroja. Jopa saman perheen lasten puhe voi kehittyä hyvin eri tahdissa. Yksi lapsi saattaa puhua vuoden ja neljän kuukauden iässä jo lyhyin lausein, kun taas toinen ei välttämättä sano kuin muutaman sanan – jos sitäkään.
Lapsen oma tahto lisääntyy koko ajan. Tässä iässä lapsi saattaa jo suuttua kovastikin, jos ei saa vääntää hellan nappuloita tai räpsytellä valokatkaisijaa. Toisaalta kiukku unohtuu vielä nopeasti, ja hetkeä aikaisemmin lattialle itkemään heittäytynyt lapsi säntää pian jo kohti uusia seikkailuja.
Kehu ja kiitä
Lapsen kasvaessa hän tarvitsee aiempaa enemmän rajoja. Hänen on opittava, että kaikkea ei voi tehdä eikä saada. Kyse ei ole siitä, että lapsen kehitystä yritettäisiin rajoittaa – selkeät rajat lisäävät lapsen turvallisuudentunnetta ja auttavat hänen kehittymistään sosiaaliseksi yksilöksi.
Pientä lasta joutuu usein kieltämään, mutta muistathan myös kehua ja kiittää lastasi oikeasta käytöksestä. Tämä niin sanottu positiivisen vahvistamisen malli tukee lapsen hyvää käytöstä. Kun hänen oikeaa käyttäytymistään kehutaan, lapsi ymmärtää, että häntä arvostetaan, ja hän tulee tietoisemmaksi itsestään ja toiminnastaan. Myönteinen palaute auttaa lasta sopeutumaan päivittäisiin rutiineihin ja toivottuun käyttäytymismalliin.
