Viimeksi päivitetty 18.7.2022
Onneksi olkoon – vauvavuosi on nyt takanapäin ja lapsestasi on tullut taapero! Lapsi ei toki muutu yhdessä yössä vauvasta isoksi, mutta yksivuotispäivä on silti suuri merkkipaalu elämässänne. Joko olette viettäneet lapsen ensimmäiset syntymäpäiväjuhlat?
Vauvan koko
- Vauvan paino: Kaksitoistakuinen tyttövauva painaa 8–11,8 kg ja poikavauva painaa 8,2–12,7
- Vauvan pituus: Kaksitoistakuinen tyttövauva on 71–81 cm ja poikavauva on 72–82 cm pitkä.
- Vaatekoko: 74-78
- Kengän koko: 19-20
- Hatun koko: 47–50 cm
Muistathan, että arviot vauvan koosta ovat suuntaa-antavia, sillä yksilöllinen vaihtelu on suurta.
Taitojen kehitys
Kävelyharjoituksia
Vuoden iässä lapsi voi jo kävellä vauhdikkaastikin – tai sitten ei vielä ollenkaan. Kumpikin on täysin normaalia. Useimmat lapset harjoittelevat kävelemistä nyt ahkerasti liikkumalla esimerkiksi huonekaluista tukea ottaen. Voitte harjoitella myös yhdessä niin, että kävelytät lasta pitämällä häntä kiinni yhdestä kädestä tai molemmista käsistä.
Myös lapsen hienomotoriikka kehittyy jatkuvasti. Pinsettiote on hallussa lähes kaikilla yksivuotiailla. Lapsi pystyy varsin näppärästi poimimaan suuhunsa esimerkiksi herneitä tai marjoja. Suuhun eksyy helposti myös syötäväksi kelpaamattomia pieniä esineitä, joten olethan tarkkana, ettei lapsi joudu tukehtumisvaaraan.
Luottamus kasvaa
Lapsi on nyt saattanut päästä pahimman vierastamisvaiheen yli ja alkaa suhtautua luottavaisesti tuntemattomiinkin ihmisiin. Samalla lapsi oivaltaa entistä paremmin siteensä omiin vanhempiinsa, ja siksi vanhempien poissaolo saattaa surettaa, itkettää ja hämmentää, vaikka lapsella ei olisikaan pelokas tai turvaton olo.
Yksivuotiaana lapsesta on mukava antaa toisille tavaroita ja kuulla kiitos palkinnoksi. Hetkeä myöhemmin hän tosin saattaa palata hakemaan esineen takaisin itselleen. Yksivuotias tietää jo, että hän voi myös päättää olla antamatta pyytämääsi esinettä ja pitää sen itsellään ilkikurisesti hymyillen.
Oma tahto voimistuu
Yksivuotias ymmärtää monet yksi- ja kaksitavuiset sanat. Monet lapset sanovat ensimmäisen sanansa vuoden korvilla, mutta on myös täysin normaalia, jos lapsesi ei vielä sano yhtään ymmärrettävää sanaa.
Lapsen oma tahto on nyt voimakas. Kun asiat toteutuvat lapsen toivomalla tavalla, hän iloitsee suuresti kokemastaan vallantunteesta ja siitä, että hän voi vaikuttaa asioiden kulkuun. Lapsen jokaiselle mieliteolle ei silti voi antaa periksi. Vanhempiensa johdonmukaisella opastuksella lapsi oppii, mitkä ovat kiellettyjä ja mitkä sallittuja asioita.
Nukkuminen
Kiihtyvä motorinen kehitys saattaa hankaloittaa vauvan rauhoittumista yöunille. On silti parasta noudattaa selkeää päivärytmiä ja säännöllisiä nukkumaanmenoaikoja niin vauvan kuin muiden perheenjäsenten jaksamisen tukemiseksi. On myös tärkeää harjoitella nukahtamista ilman vanhemman syliä. Yösyöttämisestä voi myös alkaa luopumaan. Taantumat unikoulussa ovat tavallisia, eikä niista kannata lannistua. Jatkamalla samoja rutiineja unirytmi palautuu taas normaaliksi.
Imetys ja ravinto
Vauvan varttuessa ruokavalio monipuolistuu vähitellen, mutta imetystä muun ruoan ohessa on hyvä jatkaa. Silloin, kun imetys ei ole mahdollista, vauva saa korvikemaitoa.
Ruoka voi yhdentoista kuukauden jälkeen olla jo kiinteää ja vauvalle voi syöttää hapanmaitotuotteita, kuten piimää. On myös kannattavaa syöttää lihaa, kananmunia ja viljatuotteita. 12kk iässä ei enää suositella täysimetystä.
THL:n D-vitamiinin saantisuositusten mukaan täysimetetyille vauvoille sekä vauvoille, jotka saavat päivittäin alle 500 ml äidinmaidonkorviketta suositellaan 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Jos lapsi saa päivittäin 500–800 ml äidinmaidonkorviketta, silloin D-vitamiinin saantisuositus on 6 mikrogrammaa vuorokaudessa ja jos lapsi saa päivittäin yli 800 ml äidinmaidonkorviketta, silloin 6 kk ikäisen D-vitamiinin saantisuositus on 2 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Rokotukset
12kk ikäiselle vauvalle annetaan pneumokokkirokote (annos 3/3), viitosrokote (annos 3/3) ja MPR (joka voidaan antaa myös 18kk ikäisenä).
Lue lisää rokotuksista: Rokotusaikataulu – nämä rokotukset lapsesi saa neuvolan kautta
Hampaat
Ensimmäiset hampaat puhkeavat keskimäärin 7 kuukauden iässä. Jos vuoden ikäisenä vauvalla ei ole vielä puhjennut hampaita, on syytä käydä hammaslääkärissä. Ensimmäisenä puhkeavat yleensä alaetuhampaat ja pari kuukautta myöhemmin ilmestyvät yläetuhampaat. Niitä seuraavat tavallisesti yläetuhampaiden viereen puhkeavat hampaat. Hampaiden puhkeaminen voi olla epämiellyttävää lapselle ja se on hidas prosessi.
Poskihampaita voi alkaa odotella, kun vauva on noin 15 kuukautta vanha, ja noin 1,5-vuotiaana on kulmahampaiden vuoro. Koko ensimmäinen hammaskalusto on valmis noin 3-vuotiaana. Esikouluiässä maitohampaille onkin sitten aika jättää hyvästit yksi kerrallaan, kun ne vuosien kuluessa korvautuvat pysyvillä eli rautahampailla.
Lue lisää vauvan hampaiden kehityksestä: Kutinaa, kuolaa ja kiukkua – hampaiden puhkeaminen on hidas prosessi
Vauvan 12 kuukautta
Lue myös: