Viimeksi päivitetty 20.7.2022
Onneksi olkoon – kauan kaivattu hetki on nyt koittanut, ja lapsesi on viimein maailmassa.
Matkalla tähän määränpäähän ehti olla monenlaisia vaiheita, ja parasta on, että tämä on myös uuden matkan ensimmäinen etappi. Nyt koittaa aika, jolloin sinä ja lapsesi tutustutte toisiinne ja ympäröivään maailmaan.
Vauvan koko
- Vauvan paino: Vastasyntynyt tyttövauva painaa 2,8-4,6 kg ja poikavauva painaa 2,8-4,8 kg
- Vauvan pituus: Vastasyntynyt ikäinen tyttövauva on 47-54 cm pitkä ja poikavauva on 47-55 cm pitkä.
- Vaatekoko: 50
- Kengän koko: 15-16
- Hatun koko: 35-38cm
Muistathan, että arviot vauvan koosta ovat suuntaa-antavia, sillä yksilöllinen vaihtelu on suurta.
Taidot
Vauva kokee kaiken ensimmäistä kertaa
Vauvan kaikki aistit ovat käytössä ensi hetkistä lähtien, sillä ne alkoivat toimia jo kohdussa. Nyt tarjolla on kuitenkin aivan erilainen maailma, jossa ärsykkeitä on tarjolla enemmän. Äänet, valo ja liike, erilaiset tuoksut, liikkuminen, nälkä, kylmyys ja kuumuus… vauva kokee kaiken ensimmäistä kertaa.
Ärsyketulva onkin vauvallesi melkoinen shokki, joten on parasta, jos vietätte aivan ensimmäiset viikot mahdollisimman rauhallisessa ympäristössä. Myös sinä kaipaat toipumista ja ajatteluaikaa ainakin muutaman päivän verran. On ihan ok sanoa, että vauvaa saa tulla katsomaan vaikkapa vasta viikon päästä kotiinpaluusta. Kiinnostuneille voit lähettää kuvan tai videon – kun alat nyt asettaa omat ja lapsesi tarpeet etusijalle, se sujuu helpommin myöhemminkin.
Liikkeet ovat vielä refleksejä
Vauvasi tarkkailee kasvoja sekä kuuntelee ja tunnistaa ääniä – erityisesti sitä miellyttävät äänet, jotka ovat tuttuja jo kohdusta. Äidin ääni, tuoksu ja ihon maku ovat vauvalle tuttuja ja turvallisia. Kirkas valo ja kovat äänet saavat vauvan räpyttelemään silmiään.
Vastasyntyneen liikkeet ovat vielä refleksinomaisia, eli puhutaan varhaisheijasteista. Esimerkiksi käsissä ja varpaissa on tarttumisheijasteet, ja pystyasennossa kainaloista kannateltuna vauva ”kävelee”. Nämä eivät siis ole tahdonalaisia liikkeitä, jotka vauva tietoisesti tekee, vaan ne on ”ohjelmoitu” vauvasi hermostoon.
Myös syömiseen liittyvät imeminen ja nieleminen ovat varhaisheijasteita. Vauva kannattelee päätään päinmakuulla muutamia sekunteja.
Ihokontakti rauhoittaa vauvaa ja edistää imetystä
Vauvasi paras paikka on lähellä vanhempiaan, iho paljasta ihoa vasten. Tätä kutsutaan termillä pesiminen, ja se on tärkeä osa varsinkin äidin hormonituotantoa. Vauva kannattaa riisua vaippasilleen ja pujottaa esimerkiksi oman paidan alle, tai pujahtaa vieretysten saman peiton alle. Vauvan läheisyys ylläpitää ja vahvistaa äidin oksitosiinituotantoa, mikä puolestaan on avaintekijä maidonnousussa ja sen tuotannon ylläpitämisessä. Imetä paljon ja usein, hyväksy, että siihen voi kulua tunteja päivästäsi – vastasyntynyt käy rinnalla 10-20 kertaa päivässä, sillä sen vatsa ei ole marmorikuulaa suurempi.
Viettäkää siis surutta paljon aikaa hämärässä makuuhuoneessa, vierekkäin köllötellen ja toisianne nuuhkutellen: rauhaisa ympäristö ja sinun sydämen sykkeesi rentouttavat vauvaa, ja vauva puolestaan saa sinun kehosi toimimaan. Harkitse kantoliinan tai kantorepun hankkimista, sillä niiden avulla saat vauvan pysymään arjessa mukana – niin nyt kuin tulevina kuukausinakin. Vartalosi keinahdukset ja sydämenlyönnit tuudittavat vauvasi turvalliseen uneen.
Itku on tapa kommunikoida
Vastasyntyneen vauvan ensisijainen kommunikointitapa äitinsä ja ympäröivän maailman kanssa on itku. Vastasyntyneen vauvan kyynelkanavat eivät ole vielä kehittyneet, ja niinpä ensimmäisiä kyyneliä joutuu odottamaan pari viikkoa. Sen sijaan vastasyntyneen vauvan äänekäs, sydäntäsärkevä rääkäisy on todennäköisesti ääni, jonka tulet muistamaan lopun ikääsi.
Tulevien viikkojen aikana itku muuttuu monivivahteisemmaksi, ja sinä opit tulkitsemaan lastasi paremmin: johtuuko itku nälästä, kivusta, kylmyydestä tai kuumuudesta, väsymyksestä vai onko kenties aika vaihtaa vaippa. Myös kehon liikkeet tukevat tätä viestintää.
Kasvot kiinnostavat vauvaa
Ihmiskasvot kiinnostavat vauvaa syntymästä saakka, mutta vauvan kyky tarkentaa katseensa on tällä hetkellä vielä puutteellinen: se näkee selvästi vain muutaman kymmenen sentin päähän. Toisaalta, juuri tämä matka on rinnalta äidin kasvoihin!
Muodot ja kuvat, joissa on kaksi pistettä ja kaari suuna, ovat vauvan mielestä erittäin kiinnostavia. Ylipäänsä selkeät kontrastit ja muodot, sekä kirkkaat värit kiinnostavat lasta, sillä ne on helppo havainnoida ja erotella. Liikkuvat kohteet ovat vauvallesi vielä liian vaikeita, sillä se ei osaa hallita lihaksiaan esimerkiksi kääntääkseen päätään.
Nukkuminen
Vastasyntyneen vauvan unijaksot alkavat hiljattain seuraamaan vuorokausia, mutta unijaksoissa ei ole vielä kunnon rytmiä. Vauva nukkuu paljon, noin 14-17h/vrk. Pieniä vauvoja on parasta nukuttaa selällään äidin läheisyydessä.
Imetys ja ravinto
Vauvoille suositellaan täysimetystä 6 kk ikään saakka. Kiinteitä saa alkaa antaa pieninä makuannoksina 4 kk ikäisestä lähtien. Silloin, kun imetys ei ole mahdollista, vauva saa korvikemaitoa.
THL:n D-vitamiinin saantisuositusten mukaan täysimetetyille vauvoille sekä vauvoille, jotka saavat päivittäin alle 500 ml äidinmaidonkorviketta pitää antaa D-vitamiinia 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Jos lapsi saa päivittäin 500–800 ml äidinmaidonkorviketta, silloin D-vitamiinin saantisuositus on 6 mikrogrammaa vuorokaudessa ja jos lapsi saa päivittäin yli 800 ml äidinmaidonkorviketta, silloin D-vitamiinin saantisuositus on 2 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Rokotukset
Suomessa jokaisella lapsella mahdollisuus saada rokotus kahtatoista tarttuvaa tautia vastaan. Rokotusten aika ei kuitenkaan ole ihan vielä, sillä ensimmäiset rokotukset annetaan neuvolokäynnillä silloin, kun lapsi on noin 2 kuukauden ikäinen.
Lue lisää rokotuksista: Rokotusaikataulu – nämä rokotukset lapsesi saa neuvolan kautta
Hampaat
Ensimmäiset hampaat puhkeavat keskimäärin 7 kuukauden iässä, mutta on vauvoja, jotka syntyvät ensimmäiset hampaat suussa. Ensimmäisenä puhkeavat yleensä alaetuhampaat ja pari kuukautta myöhemmin ilmestyvät yläetuhampaat. Niitä seuraavat tavallisesti yläetuhampaiden viereen puhkeavat hampaat.
Lue lisää vauvan hampaiden kehityksestä: Kutinaa, kuolaa ja kiukkua – hampaiden puhkeaminen on hidas prosessi
Vauvan 12 kuukautta
Lue myös:
