Viimeksi päivitetty 14.7.2022
Kymmenkuinen on vauva hurmaavassa iässä. Hän rakastaa hulluttelua ja tutkimusretkiä ympäri kotia. Oma tahto voimistuu, ja joudut ehkä välillä törmäyskurssille vauvan mielihalujen kanssa.
Vauvan koko
- Vauvan paino: Kymmenkuinen tyttövauva painaa 7,4–11 kg ja poikavauva painaa 7,9–11,8 kg
- Vauvan pituus: Kymmenkuinen tyttövauva on 68–77 cm ja poikavauva on 69–79 cm pitkä.
- Vaatekoko: 68-74
- Kengän koko: 18-19
- Hatun koko: 47–48 cm
Muistathan, että arviot vauvan koosta ovat suuntaa-antavia, sillä yksilöllinen vaihtelu on suurta.
Taitojen kehitys
Tasapaino kehittyy
Kymmenen kuukauden iässä useimmat lapset osaavat ryömiä tai kontata sujuvasti. Olet ehkä jo huomannut, että näillä liikkumistavoilla vauva pääsee jo hyvinkin nopeasti tutkimaan mielenkiintoisia kohteita, kuten vessanpönttöä tai kuraisia kenkiä! Liikkuvainen ja utelias lapsi ei ehkä enää ole syömis- ja vaipanvaihtotilanteissa aivan yhä yhteistyöhaluinen kuin ennen.
Kulman takana odottaa jo seuraava merkittävä virstanpylväs: kävelemään oppiminen. Tasapaino kehittyy huimaa vauhtia, ja kiireisimmät lapset saattavat jo harjoitella ensimmäisiä askeleitaan. Tukea vasten kävely on myös mieluisaa puuhaa joillekin kymmenkuiselle. Oletko kokeillut, kiinnostuisiko sinun vauvasi työntämään esimerkiksi taaperokärryä?
Kiipeily kiinnostaa
Lapsen on helpompi nousta seisomaan kuin laskeutua seisoma-asennosta takaisin istumaan. Kymmenkuista alkaa jo kiinnostaa kiipeily esimerkiksi matalille tuoleille tai rappusille, mutta tässä iässä lapsella on luultavasti enemmän intoa kuin taitoa. Muksahtelut ja kopsahtelut kuuluvat siis asiaan, ja lapsen kokeilut vaativat vanhemmilta suurta tarkkaavaisuutta – ja nopeaa reaktiokykyä!
Kymmenen kuukauden iässä lapsi rakastaa hauskanpitoa ja hulluttelua. Hän kiinnittää nyt entistä enemmän huomiota lelujen ja muiden esineiden yksityiskohtiin. Kaappien ja laatikoiden availu ja sulkeminen on erityisen mielenkiintoista – ehkä joudutkin jo siivoamaan kaapeista tyhjennettyjä tavaroita monta kertaa päivässä.
Monipuolista viestintää
Lapsesta on nyt äärettömän hauskaa leikitellä erilaisilla äänillä ja äänteillä. Hän ”puhua” pulputtaa ahkerasti – monesti siinä luulossa, että muut ymmärtävät, mitä hän sanoo. Lapsi itse ymmärtää jo monia sanoja.
Ääntelyn ohella myös nonverbaalinen viestintä on edelleen tärkeää. Motoristen valmiuksien kehittyessä lapsi pystyy ilmaisemaan itseään entistä paremmin myös käsillään ja sormillaan. Seuraa lapsen toimintaa ja kerro tälle sanoin, mitä hän tekee ja touhuaa. Eleiden merkitys omaksutaan usein juuri näin: Vanhemmat tulkitsevat lapsensa eleitä, jonka perusteella lapsi oppii toistamaan niitä.
Rajojen testausta
Lapsi ymmärtää jo hyvin, että hän itse ja muut ihmiset eivät ole yksi ja sama asia, ja vanhemman ja lapsen suhde kehittyykin entistä selkeämmäksi. Kymmenkuinen saattaa edelleen vierastaa ihmisiä, joita ei tunne hyvin.
Joko vauvasi suutahtaa, kun ei saa tehdä tai koskea haluamiaan asioita? Vuoden ikää lähestyvä lapsi osoittaa ensimmäisiä itsenäistymisen merkkejä ja alkaa testata rajojaan. Vanhemmat joutuvat huomaamaan yhä useammin, että lapsen monenkirjavat mielihalut eivät käy yksiin sen kanssa, mikä vanhempien mielestä on sopivaa tai tärkeää.
Nukkuminen
Kiihtyvä motorinen kehitys saattaa hankaloittaa vauvan rauhoittumista yöunille. On silti parasta noudattaa selkeää päivärytmiä ja säännöllisiä nukkumaanmenoaikoja niin vauvan kuin muiden perheenjäsenten jaksamisen tukemiseksi. On myös tärkeää harjoitella nukahtamista ilman vanhemman syliä. Yösyöttämisestä voi myös alkaa luopumaan. Taantumat unikoulussa ovat tavallisia, eikä niista kannata lannistua. Jatkamalla samoja rutiineja unirytmi palautuu taas normaaliksi.
Imetys ja ravinto
Vauvan varttuessa ruokavalio monipuolistuu vähitellen, mutta imetystä muun ruoan ohessa on hyvä jatkaa. Silloin, kun imetys ei ole mahdollista, vauva saa korvikemaitoa.
Ruoka voi kymmenen kuukauden jälkeen olla jo kiinteää ja vauvalle voi syöttää hapanmaitotuotteita, kuten piimää. On myös kannattavaa syöttää lihaa, kananmunia ja viljatuotteita. 10kk iässä ei enää suositella täysimetystä.
THL:n D-vitamiinin saantisuositusten mukaan täysimetetyille vauvoille sekä vauvoille, jotka saavat päivittäin alle 500 ml äidinmaidonkorviketta suositellaan 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Jos lapsi saa päivittäin 500–800 ml äidinmaidonkorviketta, silloin D-vitamiinin saantisuositus on 6 mikrogrammaa vuorokaudessa ja jos lapsi saa päivittäin yli 800 ml äidinmaidonkorviketta, silloin 6 kk ikäisen D-vitamiinin saantisuositus on 2 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Rokotukset
10kk ikäiselle vauvalle ei anneta rokotteita. Seuraavat rokotteet annetaan 12kk ikäisenä.
Lue lisää rokotuksista: Rokotusaikataulu – nämä rokotukset lapsesi saa neuvolan kautta
Hampaat
Ensimmäiset hampaat puhkeavat keskimäärin 7 kuukauden iässä. Jos vuoden ikäisenä vauvalla ei ole vielä puhjennut hampaita, on syytä käydä hammaslääkärissä. Ensimmäisenä puhkeavat yleensä alaetuhampaat ja pari kuukautta myöhemmin ilmestyvät yläetuhampaat. Niitä seuraavat tavallisesti yläetuhampaiden viereen puhkeavat hampaat. Hampaiden puhkeaminen voi olla epämiellyttävää lapselle ja se on hidas prosessi.
Poskihampaita voi alkaa odotella, kun vauva on noin 15 kuukautta vanha, ja noin 1,5-vuotiaana on kulmahampaiden vuoro. Koko ensimmäinen hammaskalusto on valmis noin 3-vuotiaana. Esikouluiässä maitohampaille onkin sitten aika jättää hyvästit yksi kerrallaan, kun ne vuosien kuluessa korvautuvat pysyvillä eli rautahampailla.
Lue lisää vauvan hampaiden kehityksestä: Kutinaa, kuolaa ja kiukkua – hampaiden puhkeaminen on hidas prosessi
Vauvan 12 kuukautta
Lue myös:
