Sinilevä aiheuttaa harvoin vakavia sairastumisia, mutta myrkytysoireet on tärkeää tunnistaa. Sinilevää löytyy sekä järvistä että merestä, niin kirkkaista kuin sameistakin vesistä. Kaikki sinilevälajit eivät ole myrkyllisiä, mutta maallikon on mahdotonta erottaa myrkyllistä levälajiketta myrkyttömästä.

Uiminen luonnonvesissä kuuluu kesään, mutta sinilevä huolettaa erityisesti monia pienten lasten vanhempia.

 



 

Sää vaikuttaa merkittävästi sinilevän runsastumiseen. Tyyni sää ja veden lämpeneminen voivat saada sinileväkukinnan kehittymään vauhdilla, joten levätilannetta kannattaa seurailla, jos mielii luonnonvesiin lasten kanssa. Levätilanteen voit katsoa esimerkiksi tästä linkistä.

Sinilevää sisältävään veteen on tulee suhtautua aina siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Mahdolliset levämyrkyt säilyvät vedessä muutaman päivän vielä näkyvän leväesiintymän jälkeen.

Sinilevätilanne järvien ja meren rannoilla voi vaihdella lyhyidenkin etäisyyksien välillä ja muuttua samallakin paikalla yhden päivän aikana. Mikäli epäilet sinilevämyrkytystä, vie siitä kärsivä ihminen tai eläin heti lääkäriin.

Sinileväoireita herkästi pikkulapsille

Sinilevän sisältämät myrkyt, eli toksiinit, aiheuttavat päänsärkyä, iho-oireita sekä silmä-, korva- ja kurkkuärsytystä.

Sinilevämyrkytyksen oireina voi esiintyä myös kuumetta, oksentelua ja ripulia. Oireet alkavat noin 3 – 5 tunnin kuluttua altistuksesta ja häviävät itsestään parissa päivässä. Lääkitystä leväoireisiin ei ole, mutta oloa voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä ja ihoa rasvaamalla.

”Pienillä lapsilla on suurempi taipumus saada oireita, sillä vedestä saatu toksiiniannos on suhteessa suurempi, mitä pienempi lapsi on kyseessä. Lapset myös oleilevat enemmän vedessä kuin aikuiset ja saavat vettä suuhunsa aikuisia helpommin”, myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Kalle Hoppu sanoo.

Jos levää havaitaan vedessä, on lapset ja kotieläimet pidettävä pois vedestä.

Kuinka vaarallista sinilevä on?

”Sinilevämyrkytykset aiheuttavat tyypillisesti iho-oireita ja flunssankaltaisia oireita. Harvinaisissa tapauksissa lapsi voi olla yliherkkä toksiineille”, Hoppu kertoo.

Hoppu ei ole uransa aikana tavannut kuin yhden sinilevälle vakavasti yliherkän potilaan, joten vaaralliset tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia.

”Oireisten lasten tilaa kannattaa seurata. Samanlaiset oireet voivat johtua monesta muustakin syystä, esimerkiksi virustaudista. Oireista riippuen lasta voi käyttää lääkärillä”, Hoppu ohjeistaa.

Ei levävettä kiukaalle!

Sinileväistä vettä ei tule missään nimessä heittää saunan kiukaalle, sillä siitä vapautuvat höyryt sisältävät myrkkyjä erittäin helposti imeytyvässä aerosolimuodossa.

”Kaikki altistukset eivät kuitenkaan johda oireisiin”, Hoppu muistuttaa.

Kaikki levälautat eivät ole myrkyllisiä

Pelätty sinilevä menee usein sekaisin toisten, harmittomien levien kanssa. Myös siitepölylautat saattavat muistuttaa sinilevälauttoja.

Sinilevä näkyy ennen lautoiksi kerääntymistä vihertävinä tai kellertävinä tikkuina, hippusina tai palleroina vedessä.

Miten tunnistaa sinilevä?

Varmuudella levän lajikkeen osaa kertoa vain asiantuntija.

Oman arvelun pohjaksi voi käyttää kahta kotitestiä:

  1. Kun levää yrittää nostaa tikulla vedestä, sinilevä hajoaa nostettaessa hipuiksi. Tyypillisesti muut levät tarttuvat rihmoina tikkuun.
  2. Toinen konsti on ottaa levävettä lasiin. Jos levä nousee noin tunnin kuluttua selväksi vihertäväksi kerrokseksi pintaan, saattaa kyseessä olla sinilevä.

Nämä kotitestit eivät kuitenkaan ole varmoja.

Sinileväepäilystä kannattaa ilmoittaa oman paikkakuntansa ympäristöviranomaisille. Havainnoista voi ilmoittaa myös Järviwiki-verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot levätilanteesta koko Suomessa löytyvät ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.

Lue myös:

Lähde: Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallinen leväkatsaus 25.6.2020

Mitä mieltä olet artikkelista?