Viimeksi päivitetty 8.11.2010
 |
|
Äiti on tyytyväinen synnytyssairaalaansa. Mutta missä sairaalassa äiti synnytti?
|
Vau.fi otti selvää, kuinka äitejä hoidetaan Helsingin Kätilöopiston sairaalassa, Kuopion yliopistollinen sairaalassa, Savonlinnan sairaalassa sekä Lapin keskussairaalassa.
Savonlinna sairaala on Suomen pienimpiä synnytysyksiköitä. Lapin keskussairaala sijaitsee Rovaniemellä ja on Suomen pohjoisin synnytysyksikkö. Kuopio on puolestaan yksi Suomen yliopistollisista sairaaloista. Kätilöopisto on ainoa synnytyssairaala, joka läpäisee kansainväliset vauvamyönteisyyskriteerit.
Synnytys ammeeseen
Ammeeseen synnyttämisessä sairaalat jakaantuivat kahteen leiriin. Savonlinnassa ja Kätilöopistolla ammeeseen synnytys onnistuu. Savonlinnassa vastaukset antanut kätilö, Marjut Laamanen painottaa, että ammeeseen synnytystä ei suositella riskien takia, mutta äidin niin halutessa synnytys onnistuu. Kätilöopistolla ollaan kuitenkin eri mieltä:
”Ammeeseen synnytys ei ole vaarallista, kun henkilökunnalla on kokemusta ja koulutusta. Tietysti kaikki eivät voi synnyttää veteen. Meillä on määritelty hoitokansiossa, ketkä voivat synnyttää ammeeseen”, osastonhoitaja Kaisa Honkanen Kätilöopiston sairaalasta kertoo.
Lapin keskussairaalassa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ammeeseen synnytys ei onnistu. Osastonhoitaja Heidi Ylisaukko-oja Lapista kertoo, että lastenlääkäri on kieltänyt ammeeseen synnytyksen. Ylilääkäri Seppo Heinonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta puolestaan kertoo, ettei heillä ole sopivaa ammetta eikä koulutusta ammesynnytykseen. Myös turvallisuustekijät vaikuttavat Kuopion päätökseen.
Karvat pois?
Savonlinnassa äidin intiimikarvoitusta siistitään. Ajatuksena on, ettei mahdollisien tikkien yhteydessä karvat jää väliin.
”Meillä siistitään tarpeen mukaan. Jos on hyvin runsas karvoitus, ajamme, sillä se helpottaa ompeleiden tekemistä”, kätilö Laamanen Savonlinnasta kertoo.
Muut sairaalat ovat luopuneet käytännöstä. Osastonhoitaja Honkanen huomauttaa Kätilöopistolta, ettei karvojen poistolla ole todettu olevan merkitystä.
Episiotomia
Nykyään pyritään tekemään mahdollisimman vähän episiotomioita eli välilihanleikkauksia. Käytäntö perustuu siihen, että on havaittu pienen repeämän parantuvan nopeammin kuin leikkaushaavan. Joskus kuitenkin episiotomia on tarpeen lapsen turvallisuuden takia.
Episiotomiamäärät vaihtelevat sairaalakohtaisesti. Kätilöopiston sairaalassa leikkauksia tehtiin eniten eli 27,2 prosenttia äideistä leikattiin. Savonlinnassa noin 20 prosenttia synnytyksistä tehtiin episiotomian avulla. Lapin keskussairaalassa episiotomioita tehtiin tänä vuonna 16,3 prosentille äitejä. Kuopiossa vastaava määrä on vain 14,7 prosenttia.
Kätilöopiston leikkausprosentti on vuodelta 2009. Muut sairaalat antoivat vuoden 2010 tiedot.
Puudutus ja kivunlievitys
Äidit haluavat nykyään hyvän kivunlievityksen ja puudutusmäärät ovat nousussa. Kuopiossa lääketieteellinen kivunlievitysprosentti oli 85 prosenttia. Kätilöopistolla puudutuksen ottaa 70 prosenttia äideistä. Pohjoisessa äidit ovat ilmeisesti sitkeitä, sillä Lapin keskussairaalassa puudutusten määrä oli kaikista pienin. Vain 54,3 prosenttia äideistä puudutettiin.
Sairaaloilla on tarjota äideille myös muita kivunlievitysmenetelmiä. Tarjonta vaihtelee sairaaloittain. Aqua-rakkuloita eli akupisteisiin laitettavia vesiruiskeita tekevät kaikki neljä sairaalaa. Vyöhyketerapiaa tarjoaa puolestaan Lapin keskussairaala. Akupisteiden painamista on mahdollista saada Kuopiossa. Synnytyslauluun oli tutustunut Lapin keskussairaala ja Kätilöopisto (mutta ainoastaan Haikaranpesä-yksikkö). Kätilöopistolla on myös käytössä uusi kone, joka antaa kipua lievittäviä sähköimpulsseja selkään.
Tarjonta oli hyvä kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Savonlinnassa, jossa ainoa ei-lääketieteellinen kivunlievitysvaihtoehto oli aqua-rakkulat.
Erityistarjonnan lisäksi kaikilla sairaaloilla oli perustarvikkeita kuten mahdollisuus suihkuun, ammeeseen ja synnytyspallon päällä oleskeluun.
Vauvamyönteisyys
UNICEF:in ja WHO:n määrittelemiin vauvamyönteisyyskriteereihin kuuluu riittävän pitkä ihokontakti lapsen kanssa heti syntymän jälkeen. Tarkoituksena on edistää imetystä.
Kaikki mukana olleet sairaalat antavat lapsen ihokontaktiin äidin kanssa synnytyksen jälkeen. Sairaaloiden ihokontaktikannustuksessa on kuitenkin eroja.
Lapin keskussairaalassa lapsi annettaan äidille ihokontaktiin heti synnytyksen jälkeen, jos äiti niin haluaa.
”Jotkut pitävät lasta pitkään paidan alla. Osa pitää vain 10 minuuttia ja sitten lapsi punnitaan ja mitataan. Noudatamme äidin tahtoa. Äiti saa myös imettää lasta samalla, jos tahtoo”, Lapin keskussairaalan osastonhoitaja Ylisaukko-oja kertoo.
Vauvamyönteisen sairaalan kriteerit täyttänyt Kätilöopisto taas kannustaa pitkään ihokontaktiin.
”Teemme kaikki toimenpiteet niin, että lapsi on äidin rinnalla. Lapsi on ihokontaktissa yhden tunnin, jonka jälkeen vauva mitataan”, Honkanen Kätilöopiston sairaalasta kertoo
Lapsi ei pääse äidin rinnalle keisarileikkauksen jälkeen Kuopiossa eikä Lapin keskussairaalassa. Molemmat sairaalat vetoavat tilojen pienuuteen. Lapissa äidit ovat osastohoitaja Ylisaukko-ojan lausunnon mukaan toivoneet, ettei lasta anneta äidin rinnalle heti leikkauksen jälkeen.
Savonlinnassa lapsi pääsee äidin rinnalle heti keisarileikkauksen jälkeen, jos äiti on hereillä. Kätilöopistolla tilanne on sama.
”Pyrimme siihen, että lapsi pääsee jo leikkauksen aikana ihokontaktiin äidin kanssa. Jos tilanne ei salli sitä, isä pitää silloin lasta ihokontaktissa heti syntymän jälkeen”, Honkanen kertoo.
Vauvahuoneita vai vierihoitoa?
Lapissa on käytössä vauvala, johon lapset viedään synnytyksen jälkeen, jos äiti ei toivo toisin.
”Äidit tulevat synnyttämään meille Utsjoelta asti. Meillä käytäntönä on, että äideillä on mahdollisuus levähtää synnytyksen jälkeen”, osastohoitaja Ylisaukko-oja huomauttaa.
Lapin keskussairaalassa on sääntö, että äidin on pidettävä lasta vierellään kuitenkin yksi päivä sairaalassa ollessaan, jotta äiti oppii hoitamaan lasta.
Kuopiossa on myös käytössä lastenhuone, mutta vierihoitoa suositaan. Sama käytäntö on Savonlinnassa. Kätilöt ottavat lapsen hoidettavaksi, jos äiti on uupunut tai jos samassa huoneessa on paljon itkuisia vauvoja, mutta muussa tapauksessa lapsi menee äidin kanssa samaan huoneeseen.
Kätilöopistolla ei ole lastenhuonetta laisinkaan. Lapset menevät automaattisesti äitien huoneisiin.
”Jos äiti on esimerkiksi heräämössä, eikä pysty ottamaan lasta vierihoitoon, on lapsi silloin isän hoidossa. Lapsi voi tietysti vierailla heräämössä isän kanssa”, Honkanen kertoo.
Teksti: Jarkko Uro
Lue myös:
Lääketieteellinen kivunlievitys
Vesisynnytys
Sektio eli keisarileikkaus
