Kun synnytys on aktiivisesti käynnissä, synnyttäjän keho erittää voimakkaasti hormoneja. Oksitosiini vahvistaa supistuksia ja vie synnytystä eteenpäin. Mielihyvähormoni endorfiini puolestaan auttaa synnyttäjää jaksamaan ja toimii kehon omana kivunlievittäjänä. Voimakas hormonitoiminta saa joskus synnyttäjän vaipumaan omiin maailmoihinsa, unenomaiseen tilaan.
Viimeksi päivitetty 2.1.2012
Tätä tilaa kutsutaan synnytysregressioksi tai tajunnantilan muutokseksi. Synnyttäjä välttää katsekontaktia, ääntelee, hakee turvallista, yksityistä tunnetta ja synnytysrauhaa: synnytysregressio on eräänlainen äidin suojatila. Regressio edistää synnytyksen kulkua, sillä rento ja turvallinen olo voimistaa kehon hormonitoimintaa ja supistuksia.
Passiivisesta synnyttäjästä regressiokonkariksi
34-vuotias neljän lapsen äiti Pia Esselström on kokenut synnytysregression kolmessa viimeisessä synnytyksessään. Ensimmäinen synnytys oli kaikkea muuta kuin regressioon vaipumista.
“Ensimmäisen, nyt 13-vuotiaan lapseni sain 20-vuotiaana, hyvin kokemattomana ja synnytykseen valmistautumattomana. En muista synnytyksestä juuri mitään, muistan vain että sain puudutuksen ja välilihani leikattiin ja synnytyksen jälkeen olin todella kipeä ja uupunut. Kaiken kaikkiaan koin itseni erittäin passiiviseksi osapuoleksi ja jotenkin ulkopuoliseksi omassa synnytyksessäni”, hän harmittelee.
Lue myös: Synnytysrepeämät voivat olla lieviä tai vaikeita
Seuraavissa synnytyksissään Esselström kuitenkin pääsi kokemaan, miltä omiin maailmoihin vaipuminen tuntuu ja miten se vaikuttaa synnytyksen kulkuun.
“Toinen lapseni on nyt 5-vuotias. Synnytys käynnistyi päivällä, mutta hiipuikin sitten iltaa kohden. Yöllä supistukset jälleen herättivät ja aamupäivä kului supistusten parissa, mutta pystyin vielä touhuamaan arkipuuhia. Päivällä supistukset sitten yhtäkkiä tihenivät ja tulivat rajuimmiksi, ja silloin ensimmäistä kertaa vaivuin omaan maailmaani, ikään kuin omaan tilaani ja omaan rauhaani. Elin supistuksesta toiseen rytmikkäästi niille antautuen. Sairaalaan siirtyessämme omaan maailmaan vajoaminen toki hieman häiriintyi, mutta saavutin pian uudestaan oman ihanan synnytysrauhan. Olen hyvin kiitollinen minua hoitaneelle kätilölle siitä viisaudesta, että hän osasi olla hiljaa läsnä ja antoi minun olla rauhassa. Vauva syntyi veteen”, Esselström kertoo.
Synnytysregressio paras apu
Kolmannessa synnytyksessä Esselströmin regressiokokemus jäi synnytyksen rajuuden vuoksi lyhyeksi, mutta nuorimmaista lastaan synnyttäessään hän ehti vaipua omiin maailmoihinsa jälleen pidemmän kaavan mukaan.
”Kolmatta, nyt 3-vuotiasta lasta synnyttäessäni vaivuin aluksi samaan ihanaan synnytysmaailmaani, mutta sairaalassa rauha ei ollut ihan yhtä hyvä kuin toisessa synnytyksessäni. Kolmas synnytys oli myös hyvin nopea ja raju, joten koin etten oikein ehtinyt matkaan mukaan. Supistukset hyökyivät ylitseni niin rajuina, että yhtäkkiä havahduin siihen, että vauva on sylissäni!
”Neljättä lastani synnytin yhtä hartaasti ja pitkään kuin ensimmäistäni. Sain paljon omaa rauhaa ja tilaa mikä mahdollisti omaan maailmaan vajoamisen”, Esselström muistelee.
”Jokainen synnytys on siis ollut hyvin erilainen, mutta se “oma maailma” eli tajunnantilan muutos on joka kerran ollut samanlainen, silloin kun siihen on parhaimmillaan päässyt. Koen, että tuossa tajunnantilan muutoksessa on kyse syvästä yhteydestä oman kehon viisauteen ja omaan itseen ja se on ehdottomasti ollut suurin ja paras apu omissa synnytyksissäni”, hän sanoo.
Tärkeä synnytysrauha
Pia Esselström on neljä kertaa synnytettyään herännyt pohtimaan enemmänkin synnyttäjän oman synnytysrauhan tärkeyttä ja synnytysregression mahdollistavia asioita. Hän onkin mukana luonnollista synnytyskulttuuria edistävän Aktiivinen Synnytys ry:n toiminnassa.
“Mielestäni synnytyksessä on pitkälti kyse antautumisesta, irtipäästämisestä sekä luottamisesta siihen että elämä ja rakkaus kantavat. Pelko luo jännitystä ja esteitä kehoon aivan konkreettisesti fyysisellä tasolla: jännitystä sekä muutoksia hormonaalisessa toiminnassa. Kun taas rakkaus ja luottamus, antautuminen saavat kehon avautumaan ja hormoonit hyrrämään.”
Tutustu myös: Pienokainen syntyi lapsivesipussissa – katso kuvat
”Neljännen synnytykseni jälkeen olen havahtunut vielä enemmän siihen epäkohtaan, mitä sairaalaan lähteminen ja siellä tehtävät toimenpiteet, kysymykset, ilmapiirin ja ympäristön vaihtuminen, äänet, ihmisten vaihtuminen aiheuttavat synnyttävälle äidille: kaikki tuo häiritsee synnyttävää naista hänen vaipumisessaan synnytysregressioon”, Esselström pohtii.
Lue myös: Vau.fi tutustuu synnytyssaliin
Kätilöllä olennainen rooli
Sairaalassakin voidaan kuitenkin tehdä paljon synnytysregression edistämiseksi. Kätilöllä on suuri vaikutus ilmapiirin luomisessa ja kannustamisessa.
”Paras, mitä kätilö voi työssään tehdä kannustaakseen synnyttävää naista on kuunnella, olla aidosti ja pyyteettömästi läsnä sekä rohkaista naista luottamaan omaan kehoonsa ja omaan vaistoonsa, luottamaan omaan voimaansa sekä kykyynsä naisena ja synnyttäjänä. Myös ilmapiirillä on erittäin suuri vaikutus, joten kätilön tulisi mahdollistaa synnyttävälle naiselle mahdollisimman häiriötön ilmapiiri, ikään kuin suojella äidin rauhaa saada synnyttää niin kuin se hänestä parhaalta tuntuu”, miettii Esselström.
Kuva: Crestock
Lähteet: Aktiivinen Synnytys, Bebesinfo
