Vastasyntyneestä iloitsevat vanhempien lisäksi usein myös isovanhemmat. Joskus vanhempien ja isovanhempien ajatukset ja odotukset eivät kuitenkaan kohtaa, jolloin avoin keskusteluyhteys on erityisen tärkeää.

Viimeksi päivitetty 28.3.2025

 

 



 

Isovanhemmuussuhteita on monenlaisia: toiset näkevät lapsenlapsiaan useita kertoja viikossa, jotkut kerran vuodessa. Isovanhemmat voivat parhaimmillaan tarjota lapselle tärkeän ja arvokkaan ihmissuhteen, joka tuo kaikille osapuolille suunnattomasti iloa. 

Ilon lisäksi vastaan saattaa kuitenkin tulla myös yhteentörmäyksiä. Toisinaan isovanhemmat ovat saattaneet toivoa lapsenlapsia pitkäänkin, jolloin esikoisen syntymä saa innostuksen pursuamaan yli äyräidensä. Liika asioihin puuttuminen, neuvominen ja utelu saattaa olla lapsen vanhemman näkökulmasta raskasta. Myös sukupolvien erilaiset käsitykset kasvatuksesta voivat synnyttää väärinymmärryksiä ja turhaa kitkaa.

Vanhemmuus on sukupolvien välistä kehitystä

On tavallista, että vanhemmat kasvattavat lastaan eri tavoin kuin omat vanhempansa aikoinaan – ja se voi herättää ristiriitaisia tunteita. Isovanhemmalle uuden sukupolven valinnat saattavat joskus näyttäytyä arvosteluna tai viestinä siitä, että oma tapa kasvattaa oli väärä. Vanhemmasta taas voi tuntua, ettei hänen osaamistaan pidetä riittävänä, ja että omia ratkaisuja joutuu jatkuvasti perustelemaan.

Kasvatus kuitenkin muuttuu ajan mukana. Yhteiskunta, arvot ja saatavilla oleva tieto vaikuttavat siihen, millaiseksi vanhemmuus kunkin sukupolven kohdalla rakentuu. Nykyisin esimerkiksi lapsen kehityksestä tiedetään paljon aiempaa enemmän, ja myös vanhemmille suunnatut tukipalvelut ovat kehittyneet merkittävästi.

Silti molemmilla sukupolvilla voi olla tärkeää annettavaa. Vanhemmat toimivat nykyhetken tiedon ja tuen varassa, isovanhemmat taas tuovat mukanaan kokemusta ja vuosien kartuttamaa hiljaista tietoa.

Siksi avoin ja kunnioittava vuoropuhelu vanhempien ja isovanhempien välillä on tärkeää. Kun näkemyksille annetaan tilaa ja kokemuksia jaetaan arvostaen, syntyy ymmärrystä, joka tukee koko perhettä – erityisesti lasta.

Muistilista vanhemmille

  • Yhteiset pelisäännöt selviksi

Keskustelkaa avoimesti, millaisia sääntöjä toivot lapsen kanssa noudatettavan. On hyvä miettiä myös sitä, missä asioissa lapsi voi isovanhemman kanssa tarvittaessa joustaa. Ovatko esimerkiksi nukkumaanmenoajat ja ruokailutottumukset sellaisia, joita noudatetaan tiukasti myös isovanhempien kanssa? Entä joustetaanko esimerkiksi herkkujen määrässä silloin, kun lapset ovat isovanhemmillaan? Perustelkaa, miksi joistain asioista voidaan joustaa ja miksi tietyistä asioista tulisi aina pitää kiinni.

  • Älä ota apua itsestäänselvyytenä

Isovanhemmat voivat parhaimmillaan toimia tärkeänä turvaverkkona lapsiperheessä. Ethän kuitenkaan ota isovanhempien apua itsestäänselvyytenä! Vaikka monet isovanhemmat rakastavatkin puuhailla lastenlastensa kanssa, joskus liiallinen lapsiarki saattaa tuntua myös raskaalta – etenkin, jos isovanhemmat alkavat olla jo iäkkäämpiä tai huonokuntoisempia. Muista siis, ettei isovanhempien tehtävänä ole olla lapsenhoitoapuna velvollisuudentunnosta.

  • Kysy isovanhempien toiveita

Uskalla asettaa rajoja, mutta kuuntele myös isovanhempien toiveita – onko jotain tiettyjä asioita, joita he lastenlasten kanssa haluaisivat tehdä ja miksi se olisi tärkeää? Muista, että isovanhempi voi parhaimmillaan tarjota lapselle erittäin tärkeän ihmissuhteen.

Muistilista isovanhemmille

  • Muista, että lasta kasvattavat viime kädessä hänen vanhempansa

Se, että olet kasvattanut omat lapsesi tietyllä tapaa, ei tarkoita sitä, että lapsenlapsellasi pitäisi olla samat säännöt. Vältä arvostelemasta lapsenlapsen vanhempia ja heidän kasvatustapojaan. Mikäli olet huolissasi jostain asiasta, rakentavalla keskustelulla saavutetaan paljon enemmän kuin tuomitsemisella ja neuvojen tuputtamisella.

  • Kunnioita vanhempien asettamia sääntöjä

Usein isovanhemmat hemmottelevat lapsenlapsiaan, ja sääntöjen suhteen saatetaan olla joustavampia kuin omien lasten kanssa aikoinaan. Tämä on ymmärrettävää – isovanhemman rooliin kuuluukin ripaus erityisyyttä. Varo kuitenkin, ettet lipsahda liioittelun puolelle: jos lapset viettävät luonasi viikonlopun, herkkuja ei välttämättä kannata napsia kolmea päivää aamusta iltaan. Keskustele asioista avoimesti vanhempien kanssa. Sääntöjen kunnioittaminen kertoo myös vanhempien kasvatustapojen kunnioituksesta.

  • Älä painosta

Isovanhemmuus voi tuoda elämään valtavasti sisältöä. Se, ettei lapsenlapsia ole, voi olla suuri suru – etenkin, jos ympärillä olevat ystävät ja tutut ovat päässeet nauttimaan isovanhemmuudesta. Muista kuitenkin, että kaikenlainen utelu, vihjailu ja painostaminen ei ole koskaan ok. Mikäli jälkikasvusi ei halua omia lapsia, sinun on kunnioitettava kyseistä päätöstä. Et myöskään välttämättä tiedä, mitä lapsettomuuden taustalla on, joten hyväntahtoinenkin kysely voi tuntua pahalta.

Lapsi tarvitsee ympärilleen turvallisia aikuisia

Aina lapsella ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta tutustua isovanhempiinsa. Tällöin onkin hyvä muistaa, ettei ihmissuhteen tärkeys suinkaan ole riippuvainen siitä, onko lapselle tärkeä henkilö sukua vai ei. Kun lapsella on elämässään turvallisia aikuisia, ei ole väliä, onko kyseessä naapuri, oma isovanhempi tai vaikkapa kummi.

 

Lähteet: neuvokasperhe.fi, väestöliitto.fi, MLL

Mitä mieltä olet artikkelista?