Viimeksi päivitetty 22.1.2025
Luonto tarjoaa lapsille – ja aikuisille – valtavan leikkikentän, joka kannustaa käyttämään mielikuvista ja luovuutta. Jo lähimetsästä voi löytyä suuria seikkailuja pienelle tutkimusretkeilijälle. Luonnossa liikkuminen tarjoaa liudan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin, mutta silti yhä useampi viettää luonnossa turhan vähän aikaa.
”Nykyään lapsia viedään paljon valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin harrastamaan, eikä luonnossa enää olla samalla lailla kuin joskus ennen”, Pilke-päiväkotien luontovastaava ja esiopettaja Hanna Viilomaa kertoo. Hän haluaakin kannustaa kaikkia tekemään matalan kynnyksen retkiä lähiluontoon, vaikka luonnossa liikkuminenkin voi aluksi tuntua siihen tottumattomasta lapsesta tylsältä – ennen kuin mielikuvitukselle antaa tilaa.
”Esimerkiksi leikkikenttä on täynnä valmiiksi suunniteltuja virikkeitä, mutta luonto antaa täysin vapaat kädet leikkien keksimiselle. Kun luonnosta ei löydy valmiiksi rakennettua liukumäkeä, sellainen on keksittävä itse. Luonto onkin erinomainen paikka ruokkia lapsen luovuutta.”
Luonto vaikuttaa hyvinvointiin psyykkisesti ja fyysisesti
Luonnon vaikutuksia mielenterveyteen on tutkittu paljon, ja luonnossa oleminen tunnetusti rauhoittaa mieltä ja lievittää stressiä. Luonto on myös erinomainen ympäristö harjoitella tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja havainnointikykyä, sillä jokaisesta metsästä löytyy jos jonkinlaista ihmeteltävää.
”Lisäksi lapsen motoriikka ja tasapaino parantuvat metsässä kuin huomaamatta, sillä liikkumiseen joutuu kiinnittämään huomiota aivan eri tavalla kuin asfalttipinnoilla. Luonto voi ylipäätään innostaa lasta liikkumaan eri tavalla – luonnossa ei ole samanlaisia sääntöjä kuin vaikkapa sisällä, jossa usein kielletään huutamasta tai juoksemasta. Mielikuvituksen avulla luonto voi muuttua vaikka minkälaiseksi leikkikentäksi.”
Viilomaan mukaan luonnossa ei myöskään kannata pelätä puiden, sammalen tai muiden pintojen koskettelua – päinvastoin.
”Altistuminen eri mikrobeille vain parantaa lapsen vastustuskykyä. Nykypäivän kodeissa on aika puhdasta, joten mikrobeille ei altistuta enää samalla tavalla kuin vaikkapa silloin, kun moni asui maaseudulla. Eli rohkeasti vain kädet multaan ja tonkimaan!” Viilomaa kannustaa.
Lapsuudessa luonnossa vietetty aika näkyy myös aikuisuudessa
Viilomaa korostaa luonnossa liikkumisen vahvistavan erityisesti lapsen luontosuhdetta, jolla on kauaskantoiset vaikutukset aikuisuuteenkin.
”Mitä enemmän lapsena vietetään aikaa luonnossa, sitä enemmän luontoa kunnioittaa myös aikuisena. Lapsi oppii ymmärtämään, että luonto on osa meitä, eikä ihminen pärjäisi ilman luontoa. Tietynlainen ympäristövastuullisuus kasvaa, kun luonnossa on oleskellut pienestä pitäen.”
Jos luonnossa ei ole viettänyt aikaa, saattaa se pahimmillaan herättää luontoa kohtaan erilaisia pelkoja eli biofobioita. Metsä tai siellä asuvat eliöt, kuten ötökät, voivat tuntua pelottavilta.
”Etenkin kaupunkiväestöissä voi olla enemmän biofobioita, kun luontosuhde on päässyt katkeamaan. Eihän suhdetta tietenkään voi tulla mihinkään sellaiseen, jossa et ole käynyt” Viilomaa toteaa.
”Joskus lapsista kyllä huomaa, että he eivät ole aiemmin viettäneet paljoa aikaa luonnossa. Kompurointia voi olla enemmän, kun epätasaisissa maastoissa ei ole totuttu kulkemaan. Motoriikka kuitenkin kehittyy nopeasti luonnossa liikkuessa.”
Aikuisen esimerkki on tärkeässä roolissa
Lapsi oppii aina aikuisen esimerkistä: jos aikuinen ei vietä aikaa luonnossa, ei siihen opi lapsikaan. Viilomaa kannustaakin tekemään luonnossa liikkumisesta normaalia yhdessäoloa.
”Liian kauas kotoa ei kannata heti lähteä, sillä jo lähimetsässä riittää vaikka mitä ihmeteltävää. Kun matka luonnon äärelle ei ole pitkä, kynnys lähtemiseenkin pysyy matalana.”
Mikäli lapsi syystä tai toisesta pelkää metsää tai jotain siellä olevaa – vaikkapa ötököitä – kannattaa aikuisen suhtautua tilanteeseen rauhallisesti.
”Omat tunteet on hyvä pyrkiä pitämään positiivisina, vaikka sama ötökkä jännittäisi itseäänkin. Tilanteessa kannattaa ottaa ennemminkin tutkiskeleva asenne, jossa yhdessä lapsen kanssa pohditaan pelon syytä. Eli aikuisen esimerkki on tässäkin isossa roolissa.”
Parhaimmillaan luonto voi tarjota paitsi hauskaa yhdessäoloa koko perheelle, myös hyvän luontosuhteen, joka kantaa läpi koko elämän. Kun luontoon on oppinut lähtemään lapsena, tulee sinne mentyä helpommin myös aikuisena.
”Kyllähän luonto on ympäristönä sellainen, että se lisää kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyttä ja hyvinvointia – oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen”, Viilomaa päättää.
Lue myös:
Älä kasvata lapsestasi suorittajaa – näin lapsen tekemisissä ja harrastuksissa säilyy ilo
Liikutaanko teillä tarpeeksi? Lasten liikuntasuositukset alkavat jo vauvaiässä
Suunnitelmissa talviuinti lapsen kanssa? Ota nämä asiat huomioon
