Viimeksi päivitetty 26.11.2024
Monilla pikkulapsilla ilmenee ruoka-aineallergioita, kun he alkavat siirtyä rintaruokinnasta pois ja mukaan tulevat kiinteät ruuat. Ruoka-aineallergia voi ilmetä kenellä tahansa lapsella, mutta monissa tapauksissa alttius ruoka-allergiaan, astmaan ja atooppiseen ihottumaan periytyy. Allergian puhkeamisen pelossa ei kuitenkaan kannata alkaa välttelemään tiettyjä ruoka-aineita, sillä silloin lapsen sietokykykään ei kehity.
”Lapsen sietokyvyn kehittyminen on nopeinta imeväis- ja leikki-iässä. Siksi onkin tärkeää, että pieni lapsi totuttelee syömään eri ruoka-aineita mahdollisimman laaja-alaisesti”, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Anna Pelkonen kertoo.
Yleisimmät allergisoivat raaka-aineet
Useimmiten allergiaoireita aiheuttavat maito, vehnä, kananmuna, pähkinät ja kala. Allergiaa ilmenee sitä mukaa, kun ruoka-aine lisätään lapsen ruokavalioon; maito-, vehnä- ja kananmuna-allergiaa ilmenee yleensä ensimmäiseen ikävuoteen mennessä. Pähkinä-allergia taas voi puhjeta myöhemmin, sillä niitä saatetaan lisätä ruokavalioon vasta 2–3-vuotiaille.
”Toisaalta nykyään pähkinöiden lisäämistä ruokavalioon on pyritty aikaistamaan, ja jo vauvaikäisille on tarjolla esimerkiksi cashewpuuroa. Myös maapähkinävoita syötetään vauvoille, joten pähkinöistä johtuvaa allergiaoireilua voi siis tulla jo aiemminkin”, Pelkonen kertoo.
Siinä missä pähkinäallergia on nykyään yleistynyt pähkinöiden lisääntyneen käytön myötä, vehnäallergia on Pelkosen mukaan vähentynyt. Lapsen ruoka-aineallergia voi olla myös niin sanottua ristiallergiaa, joka alkaa oireilemaan aikaisintaan 2–3-vuoden ikäisenä.
”Ristiallergia tarkoittaa sitä, että kun lapsi herkistyy esimerkiksi koivulle, hän saa allergiaoireita myös raa’asta omenasta ja porkkanasta, koska elimistö tunnistaa kaikissa näissä samankaltaisia allergeeneja. Kypsistä tai pakastetuista tuotteista oireita ei kuitenkaan tule.”
Lapsen ruoka-aineallergia oireilee monin eri tavoin
Allergiaoireet alkavat yleensä hyvin pian sen jälkeen, kun ruoka-ainetta on nautittu ensimmäisen kerran – usein jo muutamien minuuttien sisällä, toisinaan muutamien tuntien. Ns. viivästyneet oireet, kuten suolisto-oireet tai atooppisen ihottuman pahentuminen ilmaantuvat yleensä tuntien tai päivän sisällä.
Lapsen ruoka-aineallergia oireilee mm. seuraavasti:
- Ihon turvotus ja kutina
- Oksentaminen
- Vatsakipu
- Nokkosihottuma
- Suun kutina ja kirvely sekä korvien kutina (ristiallergian tapauksessa)
”Viivästynyt allergian muoto, ruoka-aineen valkuaisin aiheuttama suoliärsytys taas ilmenee holtittomana oksenteluna ja vetämättömyytenä. Oireet alkavat yleensä 2–4 tunnin päästä ruoka-aineen nauttimisesta”, Pelkonen tarkentaa.
Pelkonen muistuttaa myös, että lapsen ruoka-aineallergia alkaa oireilla aina viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun ruoka-aine on lisätty ruokavalioon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsen oire ei voi olla allergiaoire, jos epäiltyä ruoka-ainetta on nautittu jo useita vuosia.
”Joskus vanhemmat epäilevät allergiaa lapsen outojen oireiden syyksi, vaikka lapsi olisi nauttinut kyseistä ruoka-ainetta jo monta vuotta. Useimmiten myöhemmin ilmaantuvat oireet voivat olla intoleranssia tai herkkäsuolisuutta, mutta allergiasta tällaisissa tapauksissa ei ole kyse. Ainoastaan silloin, jos on esimerkiksi juonut monta vuotta maitoa ja sitten tyystin lopettanut maitotuotteiden käytön vaikkapa puolen vuoden ajaksi, voi sietokyky joskus kadota.”
Pelkonen myös muistuttaa, että atooppisen ihottuman syynä ei ole ruoka-allergia.
”Sen sijaan tietyt ruoka-aineet voivat pahentaa atooppisen ihottuman oireita.”
Vaikka lapsen allergiat ovatkin yleisiä, noin 90 % muna-, maito- ja vehnäallergioista katoaa kouluikään mennessä. Sen sijaan pähkinäallergia on pysyvämpi – vain 10–15 % pähkinäallergioista loppuu lapsen kasvaessa.
Ruoka-aineallergian toteaminen
Jos lapsi saa allergisiksi epäiltyjä oireita ruoka-aineesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle selvittämään asiaa tarkemmin. Toisinaan esimerkiksi cashew, maapähkinä ja saksanpähkinä voivat aiheuttaa niin vakavia allergiaoireita, että lapsi täytyy viedä ensiapuun.
Lapsen ruoka-aineallergia todetaan IgE-testeillä, ja joissain tapauksissa tehdään myös altistuskokeita. Ruoka-aineen sietokyvyn taso pyritään selvittämään mahdollisimman hyvin.
”Aiemmin hoitokäytäntö oli, että käskettiin lopettamaan kyseisen ruoka-aineen käyttö, annettiin antihistamiinia ja mahdollisesti epipen matkaan sekä kehotettiin tulemaan kontrolliin tai kokeilemaan ruokaa 0,5–1 vuoden päästä uudestaan. Nykyään pyritään arvioimaan paremmin sitä, kuinka tarkkaan ruoka-ainetta on tarpeen välttää – esimerkiksi kananmunalle allerginen voikin sietää hyvin kypsennettyä munaa vaikkapa leivonnaisten muodossa. Näissä tapauksissa vanhemmille annetaan ohjeet, joiden mukaan ruoka-ainetta voi pikkuhiljaa alkaa kypsennettynä käyttämään. Tämä menetelmä nopeuttaa merkittävästi allergiasta toipumista.”
”Ja jos rintamaitoruokinnassa olevalla lapsella on allergiaoireita, äitiä ei suositella jättämään kyseistä ruoka-ainetta pois omasta ruokavaliostaan. Tutkimusten mukaan allergiaa aiheuttavia proteiineja on äidinmaidossa jäljellä vain joitain mikrogrammoja, joten lapsi ei saa sitä kautta oireita. Päin vastoin, äidinmaidossa oleva valkuainen tukee lapsen sietokyvyn kehittymistä”, Pelkonen päättää.
Lue myös:
Lasten siitepölyallergia – tunnista oireet ja aiheuttajat sekä ota talteen hoito-ohjeet
Ihottuma lapsella – syyn selvittämiseen tarvitaan kärsivällisyyttä ja tarkkuutta
Lähteet:
Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Anna Pelkonen
Terveystalo
Allergia-, iho- ja astmaliitto ry
