Viimeksi päivitetty 8.10.2024
Keliakia voi puhjeta myös lapsella iästä riippumatta. Keliakiaa esiintyy kuitenkin vain silloin, mikäli siihen on perinnöllinen alttius.
Mitä tehdä, jos keliakia todetaan lapsella? Erilaiset oireet voivat vaikeuttavaa jokapäiväistä arkea suurestikin, joten tutkimuksiin on syytä mennä mahdollisimman pian. Mikäli perheessä esiintyy keliakiaa jo ennestään, on hyvinkin mahdollista että lapsen outojen vatsaoireiden takana on sama vaiva.
Keliaakikon lapselle ei kuitenkaan kehity keliakiaa automaattisesti – mahdollisuus sairastua keliakiaan on n. 5–10 %, mikäli lapsen vanhemmalla tai sisaruksella on keliakia. Kaiken kaikkiaan n. 2 % suomalaisista sairastaa keliakiaa.
Mistä keliakia johtuu?
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa suoliston limakalvon nukka on vaurioitunut. Vaurioitumisen aiheuttaa vehnässä, ohrassa ja rukiissa esiintyvä valkuaisaine nimeltä gluteeni.
Usein keliakia voi aiheuttaa myös ravintoaineiden puutetta, sillä vaurioituneen limakalvon takia ravintoaineet eivät pääse imeytymään verenkiertoon yhtä hyvin.
Keliakia lapsella – oireet
Lapsen keliakia oireilee monin eri tavoin, aivan kuten aikuisellakin. Oireet voivat olla hyvinkin lieviä, ja kaikilla niitä ei edes esiinny. Lapsilla kasvun hidastuminen ja murrosiän viivästyminen saattavat olla merkkejä keliakiasta, kuten myös lisääntynyt ärtyneisyys ja levottomuus. Muita keliakian tyypillisiä oireita ovat:
- Vatsakivut
- Ummetus
- Pitkään jatkuva ripuli
- Vatsan turvotus ja ilmavaivat
- Vaihtelevuus suolen toiminnassa
- Laihtuminen
Ravintoaineiden imeytymishäiriön vuoksi keliaakikko saattaa kärsiä myös toissijaisesta laktoosi-intoleranssista, raudanpuuteanemiasta tai D-vitamiinin puutteesta.
Mikäli kyseessä on ihokeliakia, oireina ovat yleensä voimakkaasti kutisevat rakkulat päässä, polvissa, pakaroissa sekä kyynärpäissä. Lapsilla ihokeliakia on kuitenkin harvinainen.
Lapsen keliakian diagnosointi
Mikäli epäilet keliakiaa lapsella, varaa terveyskeskuksesta tai neuvolasta aika tarkempiin tutkimuksiin. Tyypillisesti keliakia voidaan todeta jo verikokeiden perusteella, mutta toisinaan voidaan tarvita myös näytepala ohutsuolesta. Ihokeliakiaa taas on vaikeampi diagnosoida verikokeilla, joten terveestä ihosta otetaan usein näytepala tutkimuksia varten.
On hyvä muistaa, että tutkimusten aikana tulisi pitäytyä normaalissa, gluteenia sisältävässä ruokavaliossa. Jos gluteeniton ruokavalio on kuitenkin ehditty jo aloittaa, täytyisi viljoja sisältävään ruokavalioon palata vähintään kolmeksi kuukaudeksi ennen näytteiden ottoa. Paluu oireita aiheuttavaan ruokavalioon voi tuntua ikävältä, joten tästä syystä on erityisen tärkeää mennä tutkimuksiin heti, kun epäilee keliakiaa lapsella.
Lapsen keliakian hoito
Mikäli lapsella todetaan keliakia, ainoa hoitomuoto on gluteeniton ruokavalio koko loppuelämän ajan: ruokavaliosta poistetaan kokonaan vehnä, ruis ja ohra. Tilalle voidaan ottaa esimerkiksi riisiä, tattaria, maissia ja hirssiä. Kaura on myös sallittua, mutta sen kanssa on hyvä olla tarkkana, sillä usein kauraa sisältävissä tuotteissa voi olla jäämiä muista viljoista. Oikealla ruokavaliolla oireet katoavat kuitenkin yleensä muutamien viikkojen tai kuukausien aikana.
Diagnoosin varmistuttua tarjotaan myös ravitsemusneuvontaa, jotta uuden ruokavalion toteuttaminen alkaisi sujua mahdollisimman kitkattomasti. Lisäksi lapsen kanssa käydään vielä vuosittain seurantakäynneillä, jolloin tarkistetaan lapsen kasvun kehitys ja veriarvot.
Arki lapsen keliakian kanssa
Uusi, tiukempi ruokavalio voi vaatia hieman suunnittelua arkeen etenkin suuremmassa perheessä, mutta keliakia lapsella ei suinkaan ole maailmanloppu. Kaupoissa ja ravintoloissa on tarjolla runsaasti gluteenittomia ja hyvänmakuisia vaihtoehtoja, jotka eivät maultaan usein edes eroa viljaa sisältävistä tuotteista.
Gluteenittomat tuotteet ovat kuitenkin usein hieman kalliimpia kuin viljaa sisältävät vaihtoehdot, mutta alle 16-vuotiaille lapsille on mahdollista saada Kelan vammaistukea lääkärin lausunnolla. Lisäksi Keliakialiitto järjestää mm. erilaisia tapahtumia, kursseja ja leirejä, joiden kautta pääsee tapaamaan muita keliakiaperheitä sekä saamaan vertaistukea ja ruokavaliovinkkejä keliaakikon arkeen.
Lapselle ruokavalion muutos voi aluksi tuntua isolta asialta, joten siitä kannattaa keskustella avoimesti aina tarpeen mukaan. Huonoina hetkinä kannattaa muistaa, että lapsen keliakia ei kuitenkaan rajoita mitään muuta kuin ruokavaliota: lapsi voi leikkiä ja harrastaa aivan samalla tavalla kuin ennenkin.
Lue myös:
Lähteet: Terveyskirjasto, Keliakialiitto
