Kesälomien jälkimainingeissa moni pariskunta päättää, että tämä oli nyt tässä. Kun lusikat menevät jakoon, on tärkeää pitää huolta siitä, että lasten tunteiden käsittelyyn varataan tarpeeksi aikaa. 

Viimeksi päivitetty 15.8.2024

Ero on yksi elämän suurimpia kriisejä, johon liittyvien tunteiden kohtaamiseen ei voi valmistautua etukäteen.

 



 

Pelko, syyllisyys, häpeä, viha ja suru ovat tavallisia tunteita erotessa ja liittyvät oleellisesti kriisistä selviämiseen.

Tunteet on kohdattava ja annettava itselle aikaa toipua.

Tunteet ovat usein voimakkaimmillaan eroamisen alkuvaiheessa, kun ero todentuu itselle ja muutokset elämässä tapahtuvat.

Moni ottaa eron yhtenä suoritettavana asiana muiden joukossa.

Nykyajan suorituskeskeinen kulttuuri kannustaa ihmisiä hoitamaan asiat tehokkaasti ja siirtymään elämässä eteenpäin vauhdilla. Asiantuntija varoittaa kuitenkin kiirehtimisestä:

”Vaikka eroon liittyvät käytännön asiat voi aikatauluttaa, niin omien ja erityisesti lasten tunteiden käsittelyyn kannattaa käyttää aikaa”, sanoo lapsiperheiden eron asiantuntija Päivi Hietanen.

”Tunteet on kohdattava ja annettava itselle aikaa toipua. Erossa tunteiden merkitys on auttaa ihmistä siirtymään uuteen elämän vaiheeseen, irrottautumaan päättyneestä parisuhteesta sekä ymmärtämään omaa kokemusta”, Hietanen toteaa.

Eroavien vanhempien tehtävä on auttaa lasta tunnemylläkässä

Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työn palveluissa autetaan vuosittain 4 000:ta ihmistä. Eniten apua haetaan heti lomakauden jälkeen.

Vanhemmat hakevat yleisimmin apua oman erokriisin ja erotunteiden käsittelyyn sekä lasta koskeviin sopimusasioihin. Vanhemmat ilmaisevat huolta liittyen lapsen hyvinvointiin ja miten toteuttaa hyvä ja turvallinen ero.

Eron myötä lapsi menettää mahdollisuuden olla yhtä aikaa vanhempien kanssa.

Vanhempien ero ja erilleen muutto on aina lapselle iso perheeseen liittyvä muutostilanne, johon sopeutuakseen lapsi tarvitse tukea vanhemmiltaan.

Hietanen kertoo, että tilanne voi olla lapselle hämmentävä, jos kotona asiat ovat lapsen näkökulmasta katsottuna sujuneet hyvin ja lapsi on kokenut perhe-elämän itselleen turvallisena.

Vanhempien eron myötä lapsi menettää mahdollisuuden olla yhtä aikaa vanhempien kanssa ja aika jakautuu eron jälkeen vanhempien välille.

”Kokemus on lapselle aina ainutkertainen ja heijastuu hänen koko tulevaisuuteensa, omiin parisuhteisiin ja omien lasten elämään asti”, Hietanen sanoo.

Lapsella lainkin mukaan oikeus tulla kuulluksi vanhempien erotessa

Vaikka lapsi ei ole vanhempien erossa juridisesti asianosainen, on hänellä lain mukaan oikeus osallisuuteen eli kuulluksi tulemiseen, mielipiteen ilmaisuun sekä oikeus saada tietoa elämäänsä koskevista ratkaisuista ja muutoksista.

”Lapsella on oikeus avunsaantiin, mikä tarkoittaa mahdollisuutta puhua eroasioista ja ilmaista tunteitaan, mielipiteitään ja näkemyksiään”, Hietanen muistuttaa.

Riitaisa ero ja ero käsittelemättä jättäminen vahingoittavat lasta

Lapsen näkökulmasta oleellista on turvallisten ja myönteisten suhteiden jatkuminen vanhempiin erosta huolimatta.

Ero on haitallinen lapselle, jos eroa ei käsitellä lapsen kanssa ja syntyy pitkittynyt ja konfliktoitunut eroriitely. Tällöin eron jälkeinen elämä ei pääse muotoutumaan turvalliseksi ja tasapainoiseksi.

Oleellista lapselle on turvallisten ja myönteisten suhteiden jatkuminen vanhempiin erosta huolimatta.

Oleellista on myös se, miten vanhemmat irtautuvat päättyneestä parisuhteesta ja siirtyvät eron jälkeiseen vanhemmuuteen.

Vanhempien toimimaton yhteistyö näkyy lapselle riitelynä ja vaikeutena ylläpitää vanhempien välistä suhdetta.

Lapselle vanhempien tulehtuneet välit ja yhteistyön ongelmat näkyvät muun muassa joustamattomuuteena arjen käytännöissä ja asioiden sopimisessa.

Vuoroasuminen on yleistyvä asumisratkaisu

Vanhemmista valtaosa sopii yhteishuoltajuudesta. Asumisratkaisuista yhä yleistyvämpi muoto on vuoroasuminen, jossa lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempien luona.

Vuoroasumiseen päädytään, jotta lapsen olisi mahdollista viettää yhtä lailla aikaa ja arkea vanhempien kanssa. Kyseessä voi olla myös lapsen ilmaisema toive tai vanhempien tapa jakaa huolto- ja kasvatusvastuuta tasapuolisesti.

Vanhempia on autettava ymmärtämään keskinäisen yhteistoiminnan merkitys lapselle.

Hietanen sanoo, että lapsen selviytyminen vanhempien erosta riippuu oleellisesti siitä, miten yksimielisiä vanhemmat ovat lasta koskevista asioista.

”Vanhempia olisi aktiivisesti autettava eron pohdintavaiheessa ja eropäätöksen yhteydessä pohtimaan asioita myös lapsen näkökulmasta sekä ymmärtämään keskinäisen yhteistoiminnan merkitys”, Hietanen muistuttaa.

Asumiseen ja vanhempien tapaamiseen liittyvät asiat mietityttävät lapsia eniten

Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työssä autetaan lapsia yksilötapaamissa sekä erovertaisryhmissä.

Tarkoituksena on mahdollistaa lapsen oikeus saada itsenäisesti apua vanhempien erotessa sekä kahden kodin arjessa.

Yksilötapaamisissa suurin asiakasryhmä ovat alakoululaiset 7–12-vuotiaat lapset ja tämän jälkeen 13–17-vuotiaat nuoret.

Lasten kanssa on useimmiten keskusteltu mm. asumiseen ja tapaamisten toteutumiseen liittyvistä asioista.

”Lapsen avun saaminen näkyy vanhempien mukaan siinä, että kotona eroasioista puhuminen mahdollistuu paremmin, eroasioista on helpompi jutella ja lapsi myös aktivoituu kysymään mieltään askarruttavista kysymyksistä vanhemmiltaan”, Hietanen sanoo.

Huomaa lapsi erossa – vinkit eroaville vanhemmille

1. Kerro lapselle erosta rehellisesti mutta lapsen ikään sopivalla tavalla.

Varmista, että lapsi tietää, ettei ero ole hänen syytään, ja että molemmat vanhemmat rakastavat häntä edelleen.

2. Ole läsnä lapselle ja kuuntele hänen tunteitaan ja huoliaan.

Anna lapselle tilaa ilmaista tunteitaan, olipa kyseessä suru, viha tai pelko.

3. Pyri pitämään arjen rutiinit mahdollisimman ennallaan.

Varmista, että rutiinit eivät heitä kuperkeikkaa, jotta lapsella olisi turvallinen ja vakaa ympäristö muutoksista huolimatta.

4. Tee yhteistyötä toisen vanhemman kanssa lapsen parhaaksi.

Vältä riitoja ja negatiivista puhetta toisesta vanhemmasta lapsen kuullen.

5. Tee asioita, joista lapsi nauttii.

Osoita lapselle teoin ja puhein, että olet sitoutunut hänen elämäänsä.

6. Jos tilanne tuntuu vaikealta, hae apua ammattilaisilta ja vertaisilta.

Myös lapselle voi olla hyödyllistä puhua ammattilaisen kanssa.

7. Ole johdonmukainen säännöissä ja rajoissa.

Johdonmukaisuus auttaa lasta ymmärtämään, mitä häneltä odotetaan ja mitä hän voi odottaa sinulta.

8. Yritä ylläpitää positiivista asennetta tulevaisuuden suhteen.

Vaikka tilanne voi olla haastava, myönteisten asioiden osoittaminen voi auttaa lasta näkemään, että elämä jatkuu ja voi olla hyvää erosta huolimatta.

Apua eroaville

Apuaeroon.fi-sivustolta löytyy kattavat tieto-osiot erosta sekä infoa eri eropalveluista.

Apua eroon-chat on tarkoitettu eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille. Chatissä voi keskustella vanhempien eroon ja kahden kodin arkeen liittyvistä aiheista.

Vanhempana eron jälkeen -kurssin voi suorittaa itsenäisesti verkossa.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset  tarjoavat vanhemmille maksutonta tukea.

Lähde: Ensi- ja turvakotien liitto

Mitä mieltä olet artikkelista?