Viimeksi päivitetty 16.8.2023
Brittitutkimuksessa selviteltiin 8–38 kuukauden ikäisten lasten päiväunien yhteyttä heidän kognitiiviseen taitotasoonsa.
Oppimiseen tarvitaan unta
Kaikkiaan 463 lapsen keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että lapset, joiden sanavarasto on vielä suppea ja joiden kognitiiviset taidot ovat heikot, tarvitsevat enemmän unta valveillaoloaikana oppimiensa asioiden sulatteluun.
Lapsista taas he, joilla oli laaja sanavarasto ja kehittyneemmät kognitiiviset taidot, pärjäsivät vähemmillä päiväunilla.
”Vanhemmat ovat usein huolissaan lastensa nukkumisesta. He pohtivat, saavatko lapset varmasti tarpeeksi unta, tai toisaalta sitä, nukkuvatko lapset ehkä liikaa. Päiväunien tarve kuitenkin heijastelee lasten yksilöllisiä kognitiivisia tarpeita. Jos lapsen aivot jo järjestelevät ja yhdistelevät uutta tietoa aiemmin opittuun tehokkaasti, he pärjäävät vähemmillä unilla”, tutkimusta johtanut Teodora Gliga kertoo.
Gliga muistuttaa, että tästä syystä pienten lasten täytyy antaa nukkua niin paljon, että se riittää vastaamaan tähän kehitykselliseen tarpeeseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin keskittymiskykyä, muistia ja sanavaraston laajuutta
Tutkimuksessa vanhemmat kirjasivat havaintojaan lastensa unirytmistä, heidän muististaan ja kyvystään keskittyä annettuun tehtävään sekä sanavaraston laajuudesta (kuinka monta sanaa lapset ymmärsivät ja kuinka montaa sanaa he osasivat itse käyttää).
Lasten tarkkailua helpotti se, että tutkimus toteutettiin koronapandemian aiheuttaman eristyksen aikana: kukaan tutkimuksessa ei ollut päivähoidossa aineistonkeruuaikana.
”Kun lapset olivat kotona, heidän oli helpompi pysytellä luonnollisessa unirytmissään. Päivähoidossa lapset saavat riittävästi unta vain harvoin”, Gliga sanoo.
Tulokset selittävät, miksi osa lapsista lakkaa nukkumassa päiväunia varhemmin kuin muut
Aikaisempien tutkimustulosten valossa kaikkien pikkulasten on oletettu hyötyvän päiväunista, mutta asia onkin paljon aiemmin oletettua yksilöllisempi.
”Lasten päiväunien tarve vaihtelee. Osa lapsista jättää päiväunet pois muita varhaisemmassa vaiheessa yksinkertaisesti siksi, että he eivät enää tarvitse niitä. Toisaalta on lapsia, joille unet tulevat tarpeeseen vielä kolmen ikävuoden jälkeenkin” Gliga sanoo,
Gliga muistuttaa, että lastensa unen määrää pohtiessaan vanhempien olisikin kronologiseen ikään keskittymisen sijaan tärkeämpää huomioida lapsen mielen kypsyys.
