Viimeksi päivitetty 21.3.2023
Vanhemman suun bakteerit ovat riski lapsen hampaille
Mitä huonommassa kunnossa ihmisen suu ja hampaat ovat, sitä enemmän suussa lymyää suunterveydelle haitallisia bakteereja.
Kun bakteereja on enemmän, silloin myös riski niiden siirtymiseen vanhemman suusta vauvan suuhun on suurempi. Siksi vanhempien on syytä huolehtia omat suunsa kuntoon jo hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää.
Raskautta suunnittelevan hyvä hoitaa suu kuntoon jo ennen raskautta
Vauvasta haaveilevan on syytä itse asiassa hoitaa suu hyvälle tolalle jo ennen raskautta, sillä odottajan hormonitoiminnan muutokset happamoittavat sylkeä.
Happamuus puolestaan altistaa odottajan suun reikiintymiselle. Myös ientulehdus on monen odottajan riesa.
Kariesbakteerit tarttuvat sylkikontaktissa
Hampaiden reikiintymistä aiheuttavia kariesbakteereja löytyy monen suomalaisen suussa.
Yleisimpiä kariesta aiheuttavia bakteereja on mutans-streptokokki. Sen lisäksi muun muassa eräät laktobasillilajit ja nonmutans-streptokokit ja Actinomyces-lajit aiheuttavat hampaiden reikiintymistä.
Mitä enemmän vanhemman suusta löytyy bakteereja, sitä todennäköisemmin ne kulkeutuvat myös jälkikasvun suuhun.
Sylkikontakti vanhemmasta lapseen tapahtuu tavallisissa arjen tilanteissa. Maahan pudonnut tutti puhdistetaan nuolaisemalla asiaa sen kummemmin ajattelematta, lapsen syöttämiseen käytetty lusikka päätyy koemaistoon välillä myös syöttäjän omaan suuhun.
Rutiininomaista samalla lusikalla syömistä ja oman suun käyttämistä pesukoneena kannattaa silti yrittää mahdollisuuksien mukaan välttää.
Ksylitolituotteet käyttöön jo odotusaikana
Vanhemmat voivat vähentää bakteerien tarttumisriskiä myös ottamalla ksylitolituotteet jokapäiväiseksi rutiiniksi.
Aloita viimeistään raskausaikana ja jatka ainakin siihen saakka, kun lapsi täyttää 3 vuotta.
Pidempäänkin saa tietysti jatkaa, sillä ksylitoli tunnetusti antaa suojaa happohyökkäyksiltä myös aikuisilla.
Tiheät yöimetykset voivat olla riski vauvan hampaille kiinteiden aloittamisen jälkeen
Äidinmaito vauvan ainoana ravintona ei on riski lapsen hampaille, mutta siinä vaiheessa, kun lapsi itse alkaa totutella muuhunkin kuin rintamaitoon tai äidinmaidonkorvikkeeseen, sokeria sisältävät juomat ja herkut kannattaa suosiolla pitää lapsen ulottumattomissa.
Sokeri on kariesbakteerien kamu, joka auttaa bakteereja kiinnittymään suun ja hampaiden pinnoille.
Tiheät yöimetykset lisäävät ongelmien riskiä vauvan suussa – varsinkin jos samalla on unohdettu huolehtia vauvan suun hoidosta päiväsaikaan ja jos ruokalistalta löytyy sokerista naposteltavaa. Yöllä syljen kyky torjua hammasvahinkoja on heikoimmillaan.
Vauvan purennan kehittymisen näkökulmasta on silti tärkeää jatkaa imetystä ainakin vauvan ensimmäiseen syntymäpäivään asti.
Tuttipullon ja tutin käyttöä taas voi – ja kannattaakin – alkaa vähentää 6 kuukauden iästä lähtien, sillä ne voivat aiheuttaa purentavirheitä.
Lue myös:
Lähteet: Suomen Hammaslääkäriliitto, Terveyskirjasto
