Viimeksi päivitetty 17.1.2023
Sisältö
- Kuumeen vaikutukset sikiöön
- Kuumeen oireet
- Kuumeen ennaltaehkäisy raskauden aikana
- Näin hoidat kuumetta raskaana
Kuumeen vaikutukset sikiöön
Jos odottajan ruumiinlämpö nousee noin 1,5–2 astetta normaalia korkeammaksi, sillä voi olla haitallisia vaikutuksia sikiön kehitykselle.
Kun odottajan ruumiinlämpö nousee, samoin käy kehittyvälle alkiolle tai sikiölle, koska sen oma lämmönsäätelyjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt. Kuume rasittaa muun muassa sikiön sydäntä.
Etenkin pitkittyessään kuume voi lisätä niin erilaisten rakenteellisten poikkeavuuksien kuin keskenmenon riskiä.
Koska lapsen rakenteet kehittyvät ennen kaikkea alkuraskaudessa, siksi etenkin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana korkeaa kuumetta on tärkeää hoitaa.
Kuume saattaa häiritä muun muassa sikiön hermostoputken sulkeutumista. Eläimillä tehtyjen kokeiden perusteella kuume häiritsee myös sikiön sydämen ja kasvojen kehitystä (huuli- ja kitalakihalkiot, leuan kehittyminen).
Myös keskenmenon sekä loppuraskaudessa ennenaikaisen synnytyksen riski kohoaa.
Onneksi kuitenkin keskenmeno tavallisen nuhakuumeen seurauksena on erittäin harvinainen.
Lisäksi on tärkeää muistaa, että ihmisten keskuudessa kuumeen ja halkioiden syntymisen välistä yhteyttä ei ole näytetty toteen. Nykytietämyksen mukaan halkioiden syntyyn vaikuttavat niin perintö- kuin ympäristötekijät.
Kuumeen oireet
Kuume tarkoittaa sitä, että ruumiinlämpö nousee normaalia korkeammaksi. Ihmisen normaali lämpö on keskimäärin 37 astetta, mutta normaalina pidettävän ruumiinlämmön vaihteluväli on silti yllättävän suuri – Terveyskirjaston mukaan 35,8 – 37,8 astetta.
Lämpö vaihtelee sekä vuorokaudenajan että naisilla kuukautiskierron vaiheen mukaan. Aamuisin lämpö on alimmillaan ja alkuillasta korkeimmillaan. Kuukautiskierron mukainen ruumiinlämmön vaihtelu on noin 0,5 astetta niin, että korkein piikki osuu munasolun irtoamisen vaiheille.
Jos kuumemittari kipuaa yli 38 asteen, silloin kuumetta pidetään jo melko korkeana. Flunssa on tavallisimpia kuumeen nostajia. Myös muun muassa suolistotulehdus ja korona voivat oireilla kuumeena.
Kuume aiheuttaa monenlaisia fyysisiä oireita. Kuumeilevalla on usein
- tärinää ja väristyksiä
- välillä kylmä ja välillä kuuma
- hikoilua
- heikkouden ja väsymyksen tunnetta
- lihaskipuja
- ruokahaluttomuutta.
Kuumeen ennaltaehkäisy raskauden aikana
Parasta tietenkin olisi, jos odottaja ei sairastuisi ollenkaan kuumetta aiheuttaviin sairauksiin. Aina tautia ei ole mahdollista estää – varsinkin kun raskaus alentaa vastustuskykyä – mutta jotain kuitenkin on tehtävissä:
Esimerkiksi influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville myös siksikin, että odottajalla on kohonnut riski sairastua influenssan vakaviin jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen.
Koska raskaana olevat kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmään, kaikille raskaana oleville suositellaan rokotetta. Sen voi ottaa missä raskauden vaiheessa tahansa.
Hyvästä käsihygieniasta on totta kai syytä pitää huolta ja pestä kädet aina esimerkiksi kauppareissun jälkeen sekä ennen ruuanlaittoa ja ateriointia.
Monenlaisia vitamiineja ja lisäravinteita kaupitellaan lupauksilla, että ne parantaisivat vastustuskykyä. Raskausaikana lisäravinteisiin ei kuitenkaan kannata tarttua omatoimisesti, sillä niiden vaikutuksista kehittyvään sikiöön ei välttämättä ole tarpeeksi tutkittua tietoa.
Suomessa odottajalle suositellaan monipuolisen ruokavalion lisäksi foolihappo– ja D-vitamiinilisien käyttöä.
Näin hoidat kuumetta raskaana
Jos olet raskaana ja sinulla on kuumetta, hoida sitä aluksi tutuin keinoin: juo riittävästi nestettä ja lepää.
Jos kuume jatkuu, pyydä lääkäriltä lisäohjeita. Yleisin raskauden aikana käytetty kuumelääke on parasetamoli, jota pidetään melko turvallisena lääkkeenä sikiölle.
Aivan viime vuosina parasetamolin turvallisuudesta raskauden aikana on kuitenkin kertynyt myös huolestuttavaa tietoa. Esimerkiksi vuonna 2018 valmistuneessa tutkimuksessa raskaudenaikainen parasetamolin käyttö yhdistettiin lapsen kohonneeseen riskiin sairastua tarkkaavaisuuden ja autismikirjon häiriöihin.
Siksi parasetamolinkin käytöstä on odottajan hyvä ensin jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Lue myös:
Lähteet: American Journal of Epidemiology, HUS, Terveyskirjasto, THL, UC Berkeley, Verneri
