"Onko synnytys jo alkanut? Onko merkkejä siitä, että se alkaisi kohta? Mitä neuvolassa sanottiin? Joko joko joko?" Kuulostaako tutulta? Monet viimeisillään raskaana olevat Vau.fi:n foorumilaiset ovat myös saaneet tottua kysymystulvaan. Mutta mitä mieltä äidit ovat jokottelusta?
Viimeksi päivitetty 3.9.2012
”Itseäni (vaikka kärsivällinen ihminen olenkin) on alkanut potuttaa se, että minulle soittavat vuorotelleen kaikki sukulaiset siskosta anoppiin ja kummitätiin tyyliin ’joko-joko?'” ketjun aloittaja kirjoittaa.
”Ikään kuin sukulaiseni/ystäväni eivät usko, että ilmoitan vauvan syntymästä heille”, hän ihmettelee.
”Kyllä minä sitten ilmoitan, kun on jotain ilmoitettavaa”
Viimeisellä kuullaan olevaa foorumilaista utelut jo tympäisevät:
”Onko synnytys jo alkanut? Onko merkkejä siitä, että se alkaisi kohta? Mitä neuvolassa sanottiin?” odottaja luettelee kysymyksiä, joita kuulee päivittäin.
”Älkää käsittäkö väärin: minusta on ihana, että ihmiset huolehtivat minusta ja ovat huolissaan. Eiväthän he mitään pahaa tarkoita. Tarkoitan vaan, että soittelua on nyt tässä viimeisen viikon ajan ollut joka päivä ja samat kysymykset. Sanon aina, että ’kyllä minä sitten ilmoitan, kun on jotain ilmoitettavaa’.”
”Esikoiseni syntymää voidaan joutua odottamaan parhaimmillaan/pahimmillaan vielä neljä viikkoa, joten en todellakaan jaksa kuukautta vastailla näihin kyselyihin yhtä ystävällisesti”, hän manailee ja jatkaa:
”Jos laskettu aika ylittyy, niin olen todella kiukkuinen tilanteeseen itsekin, eikä silloin kymmenen puhelua päivässä yhtään auta tilannettani!”
”Itselläni on ihan tappi otsassa”
Lähes jokaisella odottajalla on kokemusta uteliaista kyselijöistä. Ilmiölle on annettu vauvapiireissä osuva nimikin: jokottelu.
Useimpien foorumilaisten sydämiä jokottelu ei lämmitä:
”Kyllä muakin viime raskaudessa alkoi ärsyttämään ne loputtomat puhelut tuosta aiheesta. Jos koko raskauden ajan olen kaikesta kertonut avoimesti, ja heti kun jotain on tapahtunut/selvinnyt, niin miksi ihmeessä en ilmoittaisi jostakin niinkin tärkeästä kuin että synnytys on käynnistynyt tai että lapsi on jo syntynyt!!”
”Täällä mennään jo 40+3 eli la oli perjantaina. Jo viimeviikon maanantaina alkoi ystävien, isovanhempien ja sisarusten soittelu, että ’koska se tulee’ ja ’joko siellä ollaan synnytetty’. Kyllä jurppii, kun itsekin jo haluaisi pienoisen syntyvän.”
”Ylimenneillä viikoilla tutut kyseli tavatessakin, että eikö se vieläkään ole syntynyt. Siinä vaiheessa teki mieli sanoa, että ’synty, synty, mutta minä vaan kantelen tätä mahaa muuten vaan mukana, kun en raaskinu luopua.'”
Keinoja jokottelun torjumiseenkin on:
”Jos koskaan tulen uudelleen raskaaksi, niin täytyy sanoa se laskettu aika sitten johonkin kahden viikon päähän eteenpäin siitä oikeasta”, eräs äiti suunittelee.
”Toivon, että kaikki lopettaisivat piinaamiseni”
Erään odottajan pinna on kiristynyt jokottelun myötä sen verran, että pelkää pian loukkaavansa kyselijöitä tiuskimisella:
”Lasketusta ajasta on kaksi päivää. Kaikki soittelee, tekstailee tai kyselee pihalla, että eikö se ole jo syntynyt. Kaikki kyselyt ovat aivan varmasti hyväntahtoisia, mutta enköhän minä sitten ilmoita, kun on jotain ilmoitettavaa. Eikä se vauva synny päivittelemällä yhtään nopeammin”, hän toteaa.
”Pinna on niin kireällä, enkä normaalisti ole näin ilkeä mieleltäni. Nyt vaan ei ole kärsivällisyyttä olla kohtelias, ja toivonkin, että kaikki lopettaisivat piinaamiseni”, hän kirjoittaa.
Kuinka sitten huomioida synnytystä odottavaa äitiä?
”Olisi tärkeintä antaa sen odottavan äidin olla rauhassa ja levätä”, kirjoittaja vastaa. ”En haluaisi tulla loukanneeksi ketään siksi, etten jaksa heidän hyväntahtoisiakaan uteluitaan juuri nyt.”
Onko sinulla kokemuksia jokottelusta?
Lue koko ketju ja osallistu keskusteluun: Soittelu ennen synnytystä
