Viimeksi päivitetty 11.1.2023
Raskausdiabeteksella voi olla epäsuotuisia vaikutuksia 2-vuotiaan lapsen hermostolliseen kehitykseen. Odottajan kokonaisvaltainen terveyttä edistävä ruokavalio puolestaan tukee lapsen hermostollista kehitystä, selviää tuoreesta Turun yliopiston tutkimuksesta.
Odottajan terveys ja elintavat raskausaikana ovat tärkeitä lapsen hermostollisen kehityksen säätelijöitä.
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan äiti-lapsitutkimuksessa selvitettiin, miten äidin raskausdiabetes, lihavuus ja ravinto raskausaikana vaikuttavat lapsen hermostolliseen kehitykseen 2-vuotiaana.
Kehitystutkimuksella selvitettiin lapsen kognitiivista, kielellistä ja motorista kehitystä.
Äideiltä mitattiin rasvaprosentti ja raskausdiabetes diagnosoitiin sokerirasituskokeella. Raskaudenaikaista ravinnonsaantia selvitettiin ravinnonlaatu- ja kalankäyttökyselyillä.
Raskausdiabetesta sairastaneiden lapsilla heikommat kielellisen kehityksen taidot
”Lasten kehitys oli aineistossamme keskimäärin normaalia. Tutkimustuloksemme kuitenkin osoittavat, että lapsilla, joiden äideillä oli todettu raskausdiabetes, oli heikommat kielellisen kehityksen taidot 2-vuotiaana verrattuna lapsiin, joiden äideillä ei todettu raskausdiabetesta”, väitöskirjatutkija Lotta Saros Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta kertoo.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi äidin kehon rasvaprosentti oli yhteydessä lapsen heikompiin taitoihin niin kognitiivisen, kielellisen kuin motorisenkin kehityksen osa-alueella.
Raskausdiabetes sotkee aineenvaihduntaa ja nostaa elimistön tulehdustilaa
Raskausdiabetes ja lihavuus, etenkin korkea kehon rasvamassan määrä, vaikuttavat epäsuotuisasti äidin aineenvaihduntaan ja nostavat elimistön tulehdustilaa.
Nämä ovatkin todennäköisiä mekanismeja, joilla ne vaikuttavat lapsen hermostolliseen kehitykseen.
Raskausaikana nautitut pehmeät rasvat edistävät lapsen hermoston kehitystä
Tutkimuksessa huomattiin myös, että äidin parempi ruokavalion ravitsemuksellinen laatu oli yhteydessä lapsen parempaan kielelliseen kehitykseen.
Vastaava tulos havaittiin myös äidin kalankäytön ja lapsen hermostollisen kehityksen välillä.
Tulokset ovat yhteneväiset, sillä hyvälaatuinen ruokavalio sisältää tyydyttymättömiä eli pehmeitä rasvoja, joita saadaan muun muassa kalasta.
Pehmeät rasvat, etenkin omega-3-rasvahapot, edistävät lapsen hermoston kehitystä.
”Kokonaisvaltainen, terveyttä edistävä ruokavalio raskausaikana voi olla hyödyllinen etenkin niiden äitien lasten hermostollisen kehityksen kannalta, jotka kuuluvat raskausdiabeteksen riskiryhmään lihavuuden tai ylipainon takia”, professori Kirsi Laitinen pohtii.
Laitinen johtaa Pediatric Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen toteuttanutta Varhainen Ravitsemus ja Terveys -tutkimusryhmää Turun yliopistossa.
Lähde: Turun yliopisto
