Viimeksi päivitetty 27.7.2022
Helsingin yliopistossa tarkistettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin jälkeläisen syöpäriskiä äidin raskausaikaiseen diabetekseen, sidekudostautiin, tulehdukselliseen suolistosairauteen, kilpirauhassairauteen tai näiden lääkitykseen liittyen.
Aihetta ei ole tässä laajuudessa aiemmin tutkittu.
Tutkimuksessa selvisi, että raskaana olevan diabetes tai kilpirauhasen vajaatoiminta voivat suurentaa jälkeläisen riskiä saada syöpä lapsuudessa tai nuoruudessa.
Raskausdiabetes yhteydessä akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan
Äidin raskausdiabetes oli tutkimustulosten mukaan yhteydessä lapsen riskiin sairastua akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan.
”Äidin diabeteslääkityksellä sen sijaan saattaa olla riskiä pienentävä vaikutus”, kertoo HUSissa lastentauteihin erikoistuva lääkäri Laura Seppälä väitöstutkimuksensa löydöksistä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta yhteydessä lymfoomaan
Äidin kilpirauhasen vajaatoiminta oli tutkimuksen mukaan yhteydessä jälkeläisen suurentuneeseen riskiin sairastua lapsuus- ja nuoruusiän lymfoomaan.
Muissa äidin kroonisissa autoimmuunisairauksissa tai niiden lääkityksissä ei havaittu olevan yhteyttä suurentuneeseen syöpäriskiin.
Myös ennenaikaisuus sekä vastasyntyneen erilaiset hoidot yhteydessä suurentuneeseen syöpäriskiin
Ennenaikainen syntymä on lapselle terveysriski myös tämän tutkimuksen valossa.
”Ennenaikaisena, erityisesti ennen 32. raskausviikkoa syntyminen, on tulosten perusteella yhteydessä suurentuneeseen syöpäriskiin lapsuus- ja nuoruusiässä”, Seppälä vahvistaa.
Myös vastasyntyneen hoitojen, kuten hengityskonehoidon, vastasyntyneen elvytyksen ja antibioottihoitojen todettiin olevan yhteydessä suurentuneeseen syöpäriskiin.
Hapenpuute raskauden tai synnytyksen aikana lisäsi myös täysiaikaisena syntyneen riskiä sairastua
Lisäksi hapenpuute raskauden tai synnytyksen aikana suurensi riskiä sairastua syöpään lapsuudessa myös täysiaikaisilla vastasyntyneillä.
”Nämä tekijät pitäisi huomioida ennenaikaisena syntyneiden tai vastasyntyneenä tehohoitoa saaneiden lasten jatkoseurannassa”, Seppälä sanoo.
Hän muistuttaa, että äidin raskausajan terveyden seuranta ja ennenaikaisena syntyneen lapsen terveyden seuranta on ylipäänsä tärkeää, jotta mahdolliset ongelmat havaittaisiin mahdollisimman varhain ja niihin pystyttäisiin vaikuttamaan.
”Näin lasten terveys ja elämänlaatu olisi parempaa ja pitkäaikaiset terveysongelmat vähenisivät. Myös perheiden kuormitus olisi vähäisempää.”
Lisää tutkimusta tarvitaan
Äidin raskaudenaikaisten ja ennen raskautta aloitettujen lääkitysten vaikutuksista jälkeläisen syöpäriskiin tarvitaan Seppälän mukaan lisää tutkimustietoa.
”Tulosten perusteella kohdunsisäiset altisteet ovat yhteydessä lapsuusiän syöpään. Aihetta kannattaa tutkia lisää, koska mitä paremmin ymmärrämme syövän kehittymiseen liittyviä tekijöitä, sitä paremmin voimme ehkäistä syövän syntymistä tai havaita sen hyvin varhaisessa vaiheessa”, hän tähdentää.
Lähde: Helsingin yliopisto
Tutkimusviite: Seppälä, L. (2022). Maternal morbidity, perinatal factors and childhood cancer in the offspring. Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis.
Lue myös:
