Viimeksi päivitetty 14.10.2013
Tiedetään, että sikiö reagoi äidin tunteisiin välittömästi. Japanilaisen Nagasakin yliopiston tekemässä tutkimuksessa äidit katselivat erilaisia tunteita herättäviä elokuvia. Tutkijat huomasivat, että sikiöt reagoivat äitien tunnetiloihin. Äitien katsellessa surullisia elokuvia sikiöt hidastivat liikkeitään. Vastaavasti iloiset elokuvat saivat sikiöt liikkumaan nopeammin.
”Emme tiedä, miten sikiö kokee äidin tunteet tai onko sikiö itse kykenevä tunteisiin. On kuitenkin selvää, että äidin olotilat vaikuttavat myös sikiöön. Erityisesti äidin stressitaakan vaikutusta sikiöön on tutkittu”, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kertoo.
Äidin hormonit siirtyvät sikiöön
Riitely nostaa ihmisen stressihormonitasoja, ja stressaavassa tilanteessa äidin keho erittää kortisolihormonia. Kortisoli läpäisee hyvin istukan, joten äidin veressä oleva hormoni siirtyy myös sikiöön.
”Äidin verenkierron stressihormonit saavat aikaan fysiologisia stressireaktioita myös sikiön elimistössä: sikiön pulssi nousee, verenpaine nousee, lihakset jännittyvät enemmän ja verenkierto kiihtyy lihaksistossa”, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen kertoo.
Hermojärjestelmän kehitys vaarassa
Äidin kokema stressi vaikuttaa sikiön hermojärjestelmän kehitykseen.
”Hormonaalisten reaktioiden säätelyjärjestelmien kehitys on herkkä sille, millaisissa olosuhteissa ne kehittyvät. Stressinsäätelykyky on tästä yksi esimerkki”, Mäkelä sanoo.
Stressihormonien aikaansaamat muutokset sikiön aivoissa voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen pidemmällä aikavälillä.
”Äidin korkeat stressihormonitasot raskauden aikana ennustavat myös lapsen korkeita kortisolitasoja syntymän jälkeen. Korkeana pysyvät kortisolitasot kuvaavat vaikeuksia stressin säätelyssä. Stressin vaikutukset voivat näkyä myöhemmin erilaisina oppimisvaikeuksina sekä tunteidensäätelyn ja käyttäytymisenhallinnan ongelmina”, Mäkelä kertoo.
Mäkelä huomauttaa kuitenkin, että vaikutukset ovat tilastollisia. Äidin kokema stressi ei itsestäänselvästi aiheuta ongelmia lapsen kehityksessä. Stressi saattaa silti altistaa ongelmille.
Kohtele odottavaa äitiä ”silkkihansikkain”
Perheen sisäisten ristiriitojen ja niiden selvittelyn vaikutuksista sikiöön tiedetään varsin vähän. Sen sijaan pitkittynyttä stressiä on tutkittu ja sillä on todettu olevan haitallisia vaikutuksia syntyvään lapseen.
”Äitiä on syytä käsitellä silkkihansikkain. Vähentämällä äidin stressiä voidaan vaikuttaa myös lapsen valmiuksiin oppia ja säädellä tunteitaan syntymän jälkeen. Stressin vähentäminen tarkoittaa perheiden elämän tukemista myös laajemmin. Perheiden hyvinvointiin panostaminen on satsaus tuleviin sukupolviin”, Mäkelä muistuttaa.
Mäkelä uskoo kuitenkin, että ennen syntymää koetut asiat eivät yksioikoisesti määritä lapsen myöhempää kehitystä.
”Ihmisen aivot kehittyvät vielä paljon syntymän jälkeenkin, joten vanhemmilla on rutkasti mahdollisuuksia korjata kehityksessä aiemmin syntyneitä ongelmia. Se on itseasiassa hyvin yksinkertaista. Hyvä hoito, lapsen tarpeisiin vastaaminen ja yhteisten positiivisten kokemusten tarjoaminen tukevat lapsen kehitystä.”
Stressinhallintaa voi oppia
Stressaantuneena ihminen on ärtyisämpi ja riitoja syntyy helpommin. Riitely taas voi aiheuttaa lisää stressiä ja noidankehä on valmis. On kuitenkin hyvä muistaa, että stressinhallintaa voi oppia. Tämä pätee molempiin vanhempiin.
”Erilaiset tietoisen läsnäolon harjoitukset auttavat valtavasti stressinhallinnassa. Tietoinen, hyväksyvä asenne elämään vähentää stressiä ja auttaa torjumaan stressiperäisten ongelmien syntymistä”, Mäkelä sanoo.
Lue myös:
Lähteet:
Elysia Poggi Davis, Curt A. Sandman; The Timing of Prenatal Exposure to Maternal Cortisol and Psychosocial Stress is Associated with Human Infant Cognitive Development.
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1256990/Unborn-babies-respond-mothers-mood-watches-movie-scientists-say.html
