Yhdynnän jälkeen X- ja Y-siittiöt uivat kohti munasolua. Voittajasiittiö hedelmöittää munasolun. Syntyy ainutlaatuinen geneettinen kokoonpano, jota kutsumme myöhemmin tytöksi tai pojaksi.
Viimeksi päivitetty 30.10.2012
Yksi siittiöstä peräisin oleva kromosomi alkion neljänkymmenenkuuden kromosomin joukosta erottaa tyttöalkion poika-alkioista. Tytöt kantavat kahta X-kromosomia kun taas pojat X- ja Y-kromosomeja.
Hedelmöitys on vasta ensimmäinen askel sukupuolen kehityksessä. Alkuraskaudessa tytöt ja pojat eivät eroa toisistaan millään tavalla – paitsi tietysti yhden kromosomin verran.
Kuuden viikon iässä alkaa tapahtua. Sukupuolirauhanen erilaistuu joko kiveksiksi tai munasarjoiksi. Erilaistumisen jälkeen sikiön oma hormonituotanto alkaa ohjata sikiön kehitystä kromosomien viitoittamaan suuntaan.
Lue myös: Näin sikiön kasvot kehittyvät
Sukupuoli voi olla epäselvä
Pelkät kromosomit eivät määrää lapsen sukupuolta. Kromosomit voivat olla jopa täysin vastakkaiset kuin lapsen sukupuolielimet. Sukupuolen kehitykseen vaikuttaa kromosomien lisäksi monet geenit ja hormonit.
Suomessa syntyy vuosittain noin kymmenen lasta, joiden sukupuoli ei ole yksiselitteinen. Vaikka lapsen sukupuolessa olisi epäselvyyttä, hän voi olla muuten täysin terve lapsi.
Lue myös: Raskaana raskaaksi
Poika- ja tyttöpankkeja
Jos mies on siittänyt maailmaan kymmenen poikaa, tuntuu houkuttelevalta sanoa, että miehen kivekset kuhisevat Y-siittiöitä. Ajattelutapaa ei kuitenkaan ole vahvistettu tieteen kentällä.
Englantilainen vuonna 2009 julkaistu tutkimus tosin esittää, että olisi olemassa tuntematon geeni, joka säätelisi poika- ja tyttösiittiöiden määrää. Todennäköisesti tyttö- tai poikaperheiden yksisukupuolinen lapsisaldo on kuitenkin useiden tekijöiden summa.
Lue myös: Kuinka suureksi raskausvatsa voi kasvaa?
Kannattaako laskelmoida?
Sanotaan, että tyttösiittiöt olisivat sitkeitä ja poikasiittiöt nopeita. On päätelty, että tyttöjä syntyisi enemmän, jos yhdyntä tapahtuu muutaman päivän ennen ovulaatiota.
Käsitykset X- ja Y-siittiöiden nopeuseroista perustuvat vanhaan tutkimukseen. Uusimman tiedon mukaan sukupuolikromosomi ei vaikuta siittiön ominaisuuksiin.
On kuitenkin havaittu, että tietyt ympäristötekijät vaikuttavat lapsen sukupuoleen. Sotien ja luonnonkatastrofien jälkeen sukupuolijakauman on havaittu muuttuvan: poikalapsia syntyy enemmän. On myös esitetty tutkimuksia ja eri teorioita siitä, että yhdyntätiheydellä, hedelmöittämisen ajankohdalla, hormonitasojen vaihtelulla sekä ympäristömyrkyillä olisi vaikutusta lapsen sukupuoleen.
Vaikutukset on havaittavissa vain laajoissa tilastoissa ja niiden merkitys pariskunnalle on olematon. Pariskunnat eivät pysty yllä mainituilla seikoilla vaikuttamaan lapsen sukupuoleen.
Sukupuoliseulonta
Sukupuolen valitseminen kotikonstein on vaikeaa. Keinohedelmöityksen yhteydessä on kuitenkin mahdollista käyttää järeämpiä keinoa.
Alkiodiagnostiikan avulla voidaan valita useista hedelmöitetyistä munasoluista haluttu sukupuoli. Siittiöitä pystytään myös erottelemaan virtaustekniikalla noin 85 prosentin varmuudella. Erottelu perustuu Y-siittiöiden 2,8 prosenttia pidempään DNA-ketjuun.
Menetelmät eivät ole käytössä Suomessa, sillä laki sallii lapsen geneettisiin ominaisuuksiin vaikuttamisen ainoastaan vakavien sairauksien estämiseksi.
