Viimeksi päivitetty 18.11.2021
Suomessa lähes 12 prosenttia kaikista lapsista kasvaa pienituloisissa perheissä – kaikkiaan 121 000 lasta. Jokaisen perheen vähävaraisuuden taustalla on eri tekijöitä, mutta yleisiä syitä ovat vanhempien ero ja yksinhuoltajuus, pitkäaikaissairaus, työttömyys sekä matalapalkkaisuus. Lukumäärä selviää Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin tuoreesta tiedotteesta.
Järjestöt haluavat muistuttaa, että lapsuuden köyhyys on vakava ongelma, sillä se voi vaikuttaa elämään pitkälle aikuisuuteen saakka. ”Köyhyyttä on vaikea poistaa kokonaan, mutta sitä voidaan vähentää ja sen vaikutuksia lieventää. Esimerkiksi perusturvan ja perhe-etuuksien tason korjaaminen, asumiskulujen alentaminen ja pienimpien palkkojen korottaminen vähentäisivät lapsiperheiden köyhyyttä”, tiedotteessa todetaan.
Koronakriisi on vaikeuttanut monen lapsiperheen tilannetta
Koronakriisi on järjestöjen mukaan vaikuttanut lapsiperheisiin kahdella tavalla. Se on vaikeuttanut niiden perheiden tilannetta, joilla jo ennestään oli tiukkaa. Lisäksi työttömyys, lomautukset ja pienyrittäjien yritystoiminnan supistuminen ovat laajentaneet apua tarvitsevien perheiden joukkoa.
– Pandemian aikana lapsiperheiden määrä ruokajonoissa on kasvanut. Ruokajakeluissamme näkyy, että apua hakevat aikuisten lisäksi myös nuoret joko itselleen tai perheelleen, kertoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta.
Talousvaikeuksien lisäksi poikkeustilanne on kärjistänyt hyvinvointi- ja oppimiseroja lasten välillä. Kuormittuneilla vanhemmilla on vaikeuksia tukea lapsia koulunkäynnissä ja harrastuksissa. Samaan aikaan lapsiperheiden palveluja on supistettu, mikä on johtanut palveluvelan kertymiseen.
– Koronapandemialla arvioidaan olevan pitkäkestoisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin, varsinkin, jos perheiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen ei nopeasti vastata, MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen sanoo.
Köyhyys herättää lapsissa osattomuuden ja häpeän tunteita
Vähävaraisessa perheessä kasvavalle lapselle keskeisin köyhyyskokemus on syrjään jääminen. MLL:n palveluissa ja eri kyselyissä lapset ja nuoret kertovat, kuinka perheen niukat varat määrittävät heidän asemaansa suhteessa muihin: ”Ei voi tehdä samoja asioita kuin muut, jää ulkopuolelle.”
Monelle vähävaraisen perheen lapselle häpeän, osattomuuden ja masennuksen tunteet ovat tuttuja. On vaikea nähdä itseä samanarvoisena muiden kanssa. Perheen taloudellinen tilanne aiheuttaa myös riitoja ja epävarmuutta: ”Pelottaa, että rahat ei riitä. Mitä meille tapahtuu. Joutuuko esim. muuttamaan. Minne?”
Pienituloisten perheiden lapset luottavat muita vähemmän omiin mahdollisuuksiinsa ja usko hyvään tulevaisuuteen on muita heikompi. ”Joskus miettii, että onko koko oma elämä tätä samaa. Että voiko koskaan saada jotain muuta, sitä mitä muut.”
Järjestöjen Hyvä Joulumieli -keräys auttaa vähävaraisia lapsiperheitä
Monessa vähävaraisessa perheessä ulkopuolisuuden kokemukset korostuvat jouluna. Lapsuuden joulumuistojen kannalta tärkeiden joululahjojen ja jouluaterian järjestäminen lapsille voi olla vähävaraisille vanhemmille mahdotonta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin järjestämä Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään nyt jo 25. kerran. Keräyksen tavoitteena on kerätä 2,5 miljoonaa euroa, jolla voidaan lahjoittaa 36 000 kappaletta 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja vähävaraisille kotimaan lapsiperheille. Keräysaika on 19.11.–24.12.2021.
Lisää tukemisen tavoista voit lukea osoitteesta hyvajoulumieli.fi
Lähde: STT
